Näytetään tekstit, joissa on tunniste hääkoristeet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hääkoristeet. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Kuvakoristeita

Heippahei rakkaat lukijat! Byääh!! Mua ärsyttää, kun mulla on meinannu olla vähän kiireitä tässä (eikä oma vointikaan ei ole ollut siitä virkeimmästä päästä...) enkä ole näin ollen ehtinyt tänne blogin puolelle kirjoittelemaan niin paljon kuin haluaisin. Teidän kannalta kurjaa on kaiken lisäksi se, että tämä hiljaiselo blogissa tulee kestämään vielä jonkin aikaa... Mutta olkaa ymmärtäväisiä ja ennen kaikkia iloisia meidän puolesta, jooko? Syy tuleviin kiireisiin on nimittäin niinkin mukava kuin Suomesta meille saapuvat ihanat vierasjoukot <3 

Pitopalvelupostausten jälkeen palattakoon vielä hetkeksi muutamiin häidemme pieniin somistusyksityiskohtiin. Tässä esittelyssä valokuvat, jotka toimivat Dymo-tarrakirjoittimella painetun servettitaskuun liimatun nimitarran lisäksi nimikyltteinä vieraidemme istumapaikoilla. Keke-parka joutui näitä kuva tulostelemaan vielä myöhään häitä edeltävänä iltana, kun allekirjoittanut ei millään halunnut jättää tätä yksityiskohtaa toteuttamatta. Mutta mitäpä mies ei vaimonsa hyväksi tekisi? :) Kiitos mussu! <3


©Iiro Rautiainen

Kuvat kiinnitettiin pienillä pyykkipojilla (ja osa taisi olla kiinni hakaneuloilla, koska pyykkipoikia ei ollut tarpeeksi?) tuolihuppujen selkämyksiin. Alun perin ideana oli kaivaa kuvakätköistä mahdollisimman hassu otos jokaisesta häävieraasta, mutta ajankäytöllisistä ongelmista johtuen taidettiin lopulta kuitenkin tyytyä lähinnä kuvaan kuin kuvaan, oli se sitten hauska tai ei. Luulen kuitenkin, että suurin osa niistä saavutti tavoitteensa ja sai aikaan hersyviä nauruja :) Muutamasta vieraasta kuvat jäivät uupumaan kokonaan, mikä harmittaa tätä perfekionistia ihan suunnattomasti... Heille iso anteeksipyyntö! <3 Kuvan puuttuminen ei missään nimessä tarkoittanut sitä, että itse vieras olisi yhtään vähemmän tärkeä meille, vaan ainoastaan sitä, että morsiamen ajankäytön suunnittelu ontui ja pahasti.

©Iiro Rautiainen

Hääpaikalle olisi ollut hirmuisen kiva saada paljon enemmänkin valokuvia, mutta jostain syystä asia ei ollut to do -listan kärkipäässä ja näin ollen oli tyytyminen vähempään. (Nimim. Kotona joka paikka täynnä tyhjiä valokuvakehyksiä... :'D) Hääparin pöydän taakse ikkunoiden alle saimme kuitenkin asennettua kaksi narunpätkää, joihin kiinnitimme pienillä pyykkipojilla joitain yhteiskuvia minusta ja Kekestä alkuajoiltamme. 

©Iiro Rautiainen
©Iiro Rautiainen

Kolmas valokuvayksityiskohta, ja minulle se kaikista tunteellisin ja tärkein, oli mummuni ja edesmenneen vaarini hääkuva, jonka asettelimme hääpaikalle lipaston päälle kynttilän kera. Vaikka tiedän vaarin tuolta pilven reunalta onnenkyyneleet silmissään hääpäiväämme seuranneen, toi tämä valokuva hänet lähemmäksi tärkeänä päivänämme <3


©Iiro Rautiainen


keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Hääparin pöytä

Meillä oli Keken kanssa oma pöytä juhlasalissa lähellä lavaa. Kuten muitakin pöytiä, peitti meidänkin pöytää valkoinen pöytäliina ja hopeinen kaitaliina. Pöydän toisessa päädyssä oli samanlainen centerpiece kuin salin muiden pöytien keskellä, hopeaksi maalattuine oksineen, bling blingeineen, palapeileineen ja hortensioineen. Näiden lisäksi palapeilin päällä oli äitiltä lainaamani puinen valkoinen kalenterielementti, jossa häiden päivämäärä oli teemaan sopivasti glitteröity.

©Iiro Rautiainen
©Iiro Rautiainen

Pöydän etulaidalla olivat iskän nikkaroimat valkoiset nimikirjaimemme M ja K sekä &-merkki. Tykkään niistä kovasti ja ne pääsevät Suomeen palattuamme satavarmasti osaksi kotimme sisustusta. Kiitos iskä! <3 Kirjainten molemmin puolin oli kaksi hopeista kynttilänjalkaa violetteine kynttilöineen. Sekä kynttilänjalat että kynttilät olen hankkinut joskus vuosia sitten jostain. Kirjainten takana oli vaasi hääkimppuani varten ja sormusnallemme löysi sieltä myös oman kunniapaikkansa.

©Iiro Rautiainen

Pöydän toisessa päässä oli synttärilahjaksi saamamme hopeinen metallinen viinicooleri kuoharipulloamme varten, vesikannu sekä osa erästä ohjelmanumeroamme, josta kerron myöhemmin lisää. Jäipä tuohon reunaan hyvin tilaa vielä viinipulloillekin. Kattaukset viinilaseineen, servetteineen ja aterimineen olivat meillä samanlaiset kuin vieraillammekin poislukien hääbingot ja madlibsit. 

©Iiro Rautiainen

Mun täytyy nyt taas ikäväseni ilmoittaa, että blogissa on jälleen pari viikkoa vähän hiljaisempaa, sillä me lähdetään Keken kanssa käväisemään mutka Suomessa. Yksi mun rakas ystäväni menee tulevana lauantaina naimisiin (IIIIIIIKKKK!!! :D), joten allekirjoittaneella on pienestä hääbloggailutauosta huolimatta luvassa ihanaa häähuumaa <3 Palailen asiaan sitten jälleen huhtikuun alussa, jahka olemme kotiutuneet reissultamme. Aurinkoista kevättä kaikille!

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Näyttävä juhlasali hallaharson avulla

Nyt on Suomen vieraat lähteneet takaisin kotiin ja on aika palata blogin ääreen. Lukemattomia ihania hetkiä ja unohtumattomia muistoja rikkaampina me koitetaan täällä taas totutella arkeen ja hiljaisuuteen. Kaikenlaista ehdittiin tuon puolentoista viikon aikana touhuta: tehtiin mm. bussireissu Nykiin, kannustettiin änäripelissä, vierailtiin eläintarhassa, nautittiin kauniista maisemista roadtripillä vuorilla, sivistyttiin ilmailumuseossa, syötiin burgereita, shoppailtiin, ulkoiltiin ja paljon muuta. Jäähyväisetkään ei onneksi olleet mitkään itkujuhlat, sillä me suunnataan Keken kanssa Suomeen lomailemaan jo niinkin pian kuin ENSI viikolla, jolloin me nähdään tietenkin myös näitä luonamme vierailleita murusia seuraavan kerran <3

Mutta palataanpas takaisin itse asiaan. Viime postauksessa esiteltyjen valojen lisäksi yksi iso tekijä juhlasalimme ilmeen luomisessa oli hallaharso. Lavan ja ikkunoiden vastaiset seinät saivat edellisen viikonlopun hääparin ja heidän apureidensa taitavissa käsissä hallaharsopeitteen, joka sai onneksemme, Toivolan vuokraajien luvalla, pysyä seinillä aina meidän häihimme asti. Näin ollen meidän ei tarvinnut asentaa niitä uudelleen paikoilleen, vaan riitti, että otimme ne vain alas sunnuntaina häidemme jälkeen. Kuten osan up-lighteista kanssa, niin myös näiden harsojenkin suhteen, me jaoimme kustannukset tämän toisen hääparin kanssa. 

Kuitenkin mielessäni oli käynyt moneenmoneenmoneen kertaan hääsuunnittelun aikana, että olisi niin mahtavaa asentaa hallaharsoa tai jotain muuta kangasta myös juhlasalin kattoon. Projekti oli kuitenkin tuntunut vähän turhan isolta mm. salin huonekorkeuden takia. Hääviikolla juttelimme asiasta kuitenkin jälleen kerran isäni ja Keken kanssa ja he sanoivat suureksi ilokseni, ettei kankaiden kiinnittämisessä niiiin iso homma olisi, etteikö sitä voisi toteuttaa. Jee! 

Kiinnitimme kattoon kolme pitkää suikaletta hallaharsoa. Ostimme ne Puuilosta, jonka palvelua täytyy kyllä kehua. Soitimme sinne etukäteen tarkistaaksemme harsojen saatavuuden eikä harsoa ainoastaan kerrottu löytyvän liikkeestä, vaan se tarjouduttiin myös leikkaamaan meille valmiiksi oikean mittaiseksi. Mahtavaa palvelua!

©Iiro Rautiainen

Harsot vedettiin kattoon narun, a-tikkaiden ja miestyöväen voimin. Älkää vaan kysykö, miten he kahdestaan tähän pystyivät. Multa ei nimittäin olisi kyllä tasan tällainen urakka onnistunut. Mutta sinne ne harsot vaan nousivat ja näyttivät niiiiin hyvältä! Sinne tänne kattoon kiinniteltiin myös roikkumaan violetteja paperilamppuja, ilman hehkuja tosin, ja violetteja pom pomeja. Peukku muuten Toivolan väelle asiakkaiden toiveiden huomioon ottamisesta. Vinkkasin heille nimittäin jossain vaiheessa, että olisi ihan mahtavaa, jos kattoon saataisiin jonkinlaisia koukkuja, joihin juhlien järjestäjät voivat ripustaa koristeitaan ja niinhän sinne oli sellaisia ilmestynyt. Meille nuo koukut tosin olivat hiukan huonoissa kohdissa, joten me hyödynnettiin mm. kattolamppuja koristeiden kiinnittämiseen.

Tässä vielä kuva juhlasalista valaistuksineen kaikkineen. Kuva on otettu valoisan aikaan, joten kuten sanottua niin ihan täysin oikeuksiinsa eivät upeat valot tässä kuvassa pääse. Kattokankaat on niin hienot! Voi että mä olen tyytyväinen, että alettiin tähän projektiin. Kiitos vielä tuhannesti iskä ja Keke!! <3


©Iiro Rautiainen

Tässä vertailun vuoksi Toivolan omilta fb-sivuilta ja nettisivuilta lainatut kuvat juhlasalista ilman sen kummempia koristeluja.

Kuva
Kuva

Kyllä ne harsot ja valot vaan aika ison eron tekee. Vai mitäs te lukijat olette mieltä?

maanantai 29. helmikuuta 2016

Näyttävä juhlasali valaistuksen avulla

Voin kokemuksesta kertoa, että valaistus on aivan ehdottomasti yksi niistä tekijöistä, jotka todellakin viimeistelevät juhlapaikan tunnelman ja joihin kannattaa panostaa täysillä. Juhlapaikkamme oli perinteinen, ei-niin-nätti seurantalo, joten tiesin pitkään, että haluan sinne jonkinlaista tunnelmavalaistusta. Pelkäsin vain, etten pysty tuota haavettani toteuttamaan, sillä kuvittelin valojen vuokrahintojen hipovan pilviä. Asiaa kuitenkin googleteltuani löysin kuin löysinkin Oulustakin paikan, jossa himoitsemiani up-light -valoja vuokrattiin. 

Kyseessä on yritys nimeltä ÄäniApaja, josta voi valojen lisäksi vuokrata mm. karaoke- ja äänentoistokalustoa. Teimme yhteistyötä Toivolassa meitä edeltävänä viikonloppuna häitään juhlineen M:n kanssa ja vuokrasimme valot ÄäniApajalta yhdessä vähentäen näin niiden roudaamisesta aiheutuvaa työtä. Vuokrahinnaksi meille jäi 85€, mikä ei todellakaan ollut mielestäni paha 8 valosta, kaapeleista, ohjaimista + extrapitkästä vuokra-ajasta, jonka maksoimme yhdessä toisen hääparin kanssa. Ja voin kyllä sanoa, että tämä panostus oli joka sentin arvoinen!

ÄäniApajan Tuomo kävi asentamassa kahdeksan vastikään hankkimaansa up-lightia paikoilleen Toivolaan muutamaa päivää ennen M:n häitä. Ne olisi toki voinut laittaa paikoilleen omatoimisestikin, mutta M apureineen päätyi ottamaan asennuspalvelunkin ÄäniApajan kautta. Valojen sävyä pystyttiin manuaalisesti säätämään, jotta se saatiin mahdollisimman lähelle toivomaamme siniseen taittavaa violettia punaiseen taittavan sijaan. Tokihan väri varsinkin silloin, kun ulkona oli vielä valoisaa, melko pinkihtävältä näytti, mutta parempaa lopputulosta olisi tuskin saanut minkäänlaisilla valosysteemeillä.

Olimme kyllä tosi onnellisessa asemassa, kun meidän ei tarvinnut huolehtia asennushommista lainkaan. Meidän tarvitsi vain pakata kamat laatikkoihinsa sunnuntaina ja kärrätä ne takaisin Tuomon verstaalle häiden jälkeen. Tokihan siinäkin oma hommansa oli, mutta onneksi yksi sunnuntain siivousapureistamme on ammattilainen tuollaisissa jutuissa, joten meidän muiden ei tarvinnut vaivata niillä päitämme. Kiitokset siis M:lle!

©Iiro Rautiainen

Jossain vaiheessa ennen häitä aloin epäillä up-lightien määrää juhlasalimme kokoon nähden ja päätin vielä kysäistä bändiltämme (kirjoittelen Partypilamista vielä myöhemmin lisää omassa postauksessaan) sattuisiko heillä olemaan sellaisia vuokralle. Onneksemme saimme bändin yhteistyökumppanin kautta kahdeksan lisävaloa vuokrattua asennuksineen vaatimattomalla 90€:lla. Tuhannet kiitokset Partypilamille tästä(kin)! Ihan mahtavaa asiakaspalvelua! Näin oli morsiamen valotoiveet ihan toden teolla täytetty. Happy bride, happy life! :)


©Iiro Rautiainen

Up-lightien lisäksi meillä oli juhlasalin lavan vastaisella seinällä sekä lavan alareunassa kirkkaat jouluvalot, jotka ostin joulun jälkeisestä alennusmyynnistä Tokmannilta. Valot olivat tosi kivat! Pikkuisen näitä takaseinällä olevia kuitenkin näin jälkikäteen fiksaisin, jos voisin, ja tekisin "loopeista" hiukan pienemmät ;)


Takaseinän valoköynnös.
©Iiro Rautiainen
Tässä näkyy hiukan lavan alareunaa koristavaa köynnöstä.
©Iiro Rautiainen

Valot näyttivät monissa kuvissa tosi kivoilta kimmeltäessään jossain taustalla:


©Iiro Rautiainen

Olin ajatellut kirjoittaa tähän loppuun vielä yhdestä toisesta juhlasaliamme kovasti kaunistaneesta jutusta, mutta tavoilleni uskollisena oli tässä valaistusteemassakin näköjään aivan tarpeeksi asiaa ihan itsekseenkin, joten palataanpa seukki kerralla tuon toisen aiheen kera ;) 

Kivaa alkanutta viikkoa kaikille! Me täällä jokunen hetki sitten vastaanotettiin meidän Suomen vieraat ja innolla odotetaan Keken kanssa näitä tulevia vauhdikkaita päiviä heidän seurassaan <3

maanantai 18. tammikuuta 2016

Paikka onnittelukorteille

Nyt hääpäivän läpikäymisessä on päästy siihen asti, että vieraat alkavat pikkuhiljaa saapua juhlapaikalle ja hääjuhla polkaistaan kohta ihan kunnolla käyntiin. Näissä tulevissa postauksissa tullaankin käsittelemään hiukan sitä näkyä ja niitä yksityiskohtia, jotka vieraat ensimmäisinä näkivät paikalle saapuessaan. 

Yleensä vierailla on häihin tullessaan mukanaan onnittelukortti hääparille. Mekin oltiin tähän tietenkin varauduttu etukäteen hankkimalla korteille tämä ihana kimalteleva lintuhäkki, johon vieraat saivat pudottaa korttinsa heti Toivolaan sisälle astuttuaan. Häkki oli upean ulkomuotonsa lisäksi tosi kätevä myös siinä mielessä, että jos joku vieraista olisi halunnut muistaa meitä setelillä suoraan tilille laitettavan rahalahjan sijaan, olisi tuo setelin sisältänyt kirjekuori ollut suht varmassa turvassa häkin kaltereiden sisällä. 

Itselläni pelkoa siitä, että rahakirjekuori olisi voinut hävitä hääjuhlan aikana lahjapöydältä, ei ollut, mutta tiedän, että jotkut tulevat hääparit tätä asiaa murehtivat. Vinkkinä siis teille, että tämä tällainen häkkityyppinen vaihtoehto suojelee kuoria mukavasti ja on sen takia oikein hyvä vaihtoehto kirjekuorten säilyttämiseen hääjuhlassa. Ja onpahan kaasoillakin yksi homma vähemmän, kun kenenkään ei tarvitse olla aukomassa kuoria ja laittamassa rahoja minnekään varmaan talteen.


©Iiro Rautiainen

Yhtä juttua me ei oltu Keken kanssa kuitenkaan mietitty etukäteen. Nimittäin sitä, miten kortit saa häkistä pois häiden jälkeen :D Häkissä ei ole ovea, vaan sen pohjassa on ainoastaan pyöreä luukku, jonka kautta häkkiin voi ujuttaa esim. kynttilän. Kortit eivät tietenkään mahtuneet sitä kautta ulos, mikä tarkoitti sitä, että jouduimme kalastamaan ne pois yksitellen kaltereiden raosta. Ei siinä muuten mitään, mutta tämä meidän häkkihän on kuorrutettu glitterillä, joten häiden jälkeen hotellihuoneen sänky, jolla loikoillessamme päätimme kortit lukea, oli operaation jälkeen täynnä, siis oikeasti täynnä, blingiä :D 

Ihania, toinen toistaan kauniimpia kortteja me kyllä saatiin ja niitä oli ihana lueskella ja ihastella häiden jälkeen yhdessä. Kiitos niistä! <3

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Hääsälää Clas Ohlsonilla

Piipahdin eilen pikaisesti Clas Ohlsonilla ja bongasin sieltä muutamia ihania juttuja, jotka voisin hyvinkin nähdä meidän häissä. Ehkä niistä on jollekulle muullekin hyötyä, joten tässäpä teillekin nämä kivat löydökseni.


Paperipillit 2,99€/25kpl.

Ensinnäkin tulemme hyvin todennäköisesti hankkimaan paperipillejä meidän häihin. Niitä voi käyttää tietty siihen alkuperäiseen tarkoitukseen eli apuvälineenä nesteen nauttimisessa, mutta myös esim. photo booth propsien "tikkuna" tai vaikkapa huiskutuskepeissä grillitikkujen tilalta. Harmi vaan, että näistä tarjolla olevista väreistä ainoastaan ehkä tuo valko-harmaa sopisi meidän väreihin. Keltainen, vaaleanpunainen ja musta osuu väriympyrässä hiukan väärään kohtaan.

Liitutauluetiketit 2,49€/24kpl.

Näitä liitutauluetikettejä olisi kiva laitella esim. karkkibuffetin purnukoihin tai mikseipä niitä voisi käyttää vaikka nimilappuina pöydissä tai buffetpöydässä kertomassa, mikäli ruoka on gluteenitonta tai laktoositonta. En vain vieläkään ole tehnyt päätöstä siitä, ovatko liitutauluhommelit liian mustia meille, joten jäivät hyllyyn vielä tällä erää.

Sinkkivati 11,99€/kpl.

Sinkkivateja tahtoisin häihimme mietoja alkoholijuomia ja muita tölkkejä/pulloja varten. Vatiin voisi laittaa jäitä, jolloin juomat pysyisivät viileinä. Nämä Clasun astiat ovat mitoiltaan 38cm/20cm/29cm eikä hintakaan ole mielestäni ollenkaan paha.

Servetit 2,79€/50kpl.

Lisäksi löysin Clasulta tällaisia hienoja servettejä. Nuo Dalahäst-servetit on musta tosi ihania ja toisivat häihin ripauksen mun ruotsalaista taustaakin mukaan. En vaan pääse yli siitä, että niissä on harmaiden hevosten lisäksi pinkkejä polleja. Kuten jo aiemmin olen lupaillut, niin meidän häissä ei tulla näkemään pinkkiä/vaaleanpunaista/fuksiaa/miksi sitä väriä haluatkaan kutsua, joten sen takia myöskin nämä servetit bannattiin. Nuo oikeanpuolimmaiset servetit on myös tosi kivoja. Niissä on vähän sellaista sanomalehti/karttameininkiä, mutta niidenkin värimaailma menee vähän ohi meidän teemaväreistä. Ne eivät sovi yhteen edes jo hankkimieni iltapalakertisastioiden kanssa. Muutoin olisin voinut ne iltapalalle kenties kelpuuttaakin.

Jätskipikari 3,49€/8kpl.

Viimeinen löydökseni olivat nämä söpöt jätskipikarit. Nämä olisivat juuri ihanteellisen kokoisia karkkibuffan pussien korvikkeiksi, MUTTA värit on meille väärät :( Harmittaa vietävästi, sillä olen koittanut etsiä eBaystä ja Etsystä ja ties mistä tällaisia pahvisia muffinivuokaa suurempia kuppeja karkeille, muttei ole vielä tärpännyt. Etsintä jatkukoon.


Semmottii tällä kertaa. Vietettiin tämä päivä Oulun SuperParkin vilinässä. Pääsin pitkästä aikaa läiskimään pesäpalloa ja heittelemään koreja. Oli sikakivaa! :) Huomasi vaan, että alkuvuosi on mennyt enemmän sohvan pohjalla kuin lenkkipolulla. Meinasi meinaan kunto loppua serkkupoikien perässä juostessa :D Kyllä uni maistuu tänä yönä, se on varma :)

Huomenna mennään tsekkaamaan meidän hääjuhlapaikka. Tarkoituksena on testailla tuolihupun sopivuutta tilan tuoleihin, ottaa mittoja kaikesta mahdollisesta ja kokeilla mahdollisesti jopa pöytäjärjestystä. Jos jollain tulee mieleen, mitä vuokraajalta aivan erityisesti kannattaa kysyä tai mihin siellä erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota, niin saapi kertoa. Vinkit on enemmän kuin tervetulleita! :)

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Shoppa, shoppar, shoppade, shoppat

Käytiin perjantaina äitin, kaaso A:n ja hänen kahden ihanan pirpanansa kanssa päiväretkellä Haaparannalla (Musta on muuten edelleen todella kummallista sanoa HaaparannaLLA eikä HaaparannaSSA niinku koko lapsuuteni totuin sanomaan. Yliopistoaikoina kuitenkin opin eräältä opiskelukaveriltani, joka on Ylitorniolta kotoisin, että oikea pääte on -lla eikä -ssa. Siinä oli sulattelua, huhhuh! Ja on siis vieläkin.). 

Mutta asiaan. Piipahdettiin tietenkin myös Ikealla, josta mukaani tarttui alehintaisia (19kr/kpl) violetteja vilttejä, mikäli hääpäivämme ilta sattuu olemaan viileä. Tupakoivat tai muuten ulkosalla viihtyvät vieraamme voivat niitä sitten lainata olkapäidensä suojaksi. Ostin vilttejä kolme kappaletta ja ajattelin leikata ne puoliksi, jolloin kuusi vilukissaa saa niistä tarpeen vaatiessa yhtäaikaa lämmikettä. 

Ikealta ostin myös kokeeksi yhden Knoppa-lakanan, jotta päästään testaamaan juhlapaikalle niiden läpinäkyvyyttä pöytiä vasten. Toivon, että ohuehkoista lakanoista ei näy liikaa läpi, jotta voitaisiin tuunata niistä pöytäliinat häitä varten niin edullisia kun ovat. Haaparannan Ikealla oli muuten kuohari-, valkkari- ja punkkulasit tarjouksessa (9kr/6kpl). Ihan ältsin halpaa! :) Meillä niille ei ole tarvetta. Muutoin olisivat ehdottomasti lähteneet uuteen kotiin samoin tein.

Vierailtiin toki perinteisesti myös Ica Maxissa, josta löysin ale-hyllystä violetteja lasisia kynttiläkuppeja (10kr/kpl). Niitä oli yhteensä 8kpl ja kotiutin ne kaikki. Samasta hyllystä löysin myös pari tuollaista metallista valko-violettiraitaista sylinterimäistä säilytysrasiaa (9,90kr/kpl), joille tulee varmasti häissä käyttöä esim. karkkibuffassa. 

Haaparannan tuliaisia.

Mitäs muuta? Söin Ikeassa mm. katkarapuleivän, juoksin kummipojan 6v. kanssa kilpaa karkkikauppaan (Ja hävisin. Pitäisköhän koittaa aloitella sitä liikuntaproggista pikkuhiljaa...), hullaannuin karkkikaupassa ruotsalaisiin irtokarkkeihin (Paljon parempia kuin suomalaiset! Pitäisköhän sitä ruokavaliotakin koittaa pistää hiljalleen ruotuun...) ja en voinut olla koko ajan hymyilemättä meidän mukana reippaasti shoppailleelle pikkurinsessalle n. 9kk. Hyvä seura, kiva päivä! <3

tiistai 3. helmikuuta 2015

Dymo - What the f***?

Jatketaanpa vielä yksi postaus samalla ihmettely/joululahjalinjalla. Mikä Dymo?, kuului kysymys, kun eka kertaa sanan näin. Pikainen googletus ja selvisi, että kyseessä on tarrakirjoitin. Esim. tällainen ns. "vanhahtavaa" kohokirjoitusta tekevä:

Mun ikioma tarrakirjoitin.

Tarrakirjoittimet on mulle töistä tuttuja, mutta siellä ne tekee sellasia erilaisia, ei-kohoavia ja yksinkertaisesti rumempia tarroja. Jossain blogissa aikanaan törmäsin tähän Dymo-kohokirjoittimeen ja kun näin sellaisen kaasonikin luona, oli munkin pakko saada omani. Kotona sitä voi käyttää esim. purkkien ja purnukoiden etiketteinä, nimien kirjaamiseen, onnittelukorttien teksteinä jne. Dymoa käytetään nykyään paljon myös häissä. Vain taivas ja mielikuvitus on Dymolle rajana, kuten näistä alla olevista kuvista näette:

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Itsekin haluaisin Dymo-tarrat kovasti osaksi häitämme. Esim. karkkibuffetissa karkkipurkkien nimeämiseen, paikkakyltteihin ja kutsuihin voisin sitä kuvitella käyttäväni. Saas nähdä, mitä keksitään! :)

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Blingiä joulukuuseen

Näin pitkään mä näköjään jaksoin pysyä päätöksessäni kertoa asioista kronologisessa järjestyksessä XD Jotenkin vaan nämä seuraavat pari viikkoa sitten Kärkkäiseltä löytämäni ihanat joulukuusenkoristeet sopivat saumattomasti yhteen toissa postauksessa esittelemäni kimaltelevan lintuhäkin kanssa, joten oli pakko hiukan poiketa aikajärjestyksestä: 

Joulukuusenkoristeissakin häätyy olla vähän blingiä :)

Eikö ookki kauniita? Ajattelin noita suorakaiteen muotoisia peilejä käyttää häissä kyltteinä esim. karkkibuffassa ja nuo pyöreähköt toimivat sievinä kynttilänalusina. Tähtikoristeille käyttöä löytyy varmasti myös. Jos ei häissä, niin ensi jouluna kuusessa viimeistään ;) Ostin kahdesta liikkeestä hyllyt tyhjäksi noiden koristeiden osalta. Kelvanneet siis ilmeisesti muillekin, kun puoleen hintaan olivat. Peilikoristeet olivat 1,45€/kpl ja tähdet 2,25€/pkt. Valkoisia peilikoristeita liikkeisiin jäi vielä jokunen ja kultaisia tähtiä myös, jos jotakuta kiinnostaa ;)

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Kimaltava lintuhäkki korteille

Koska mulla on niin tsiljoona asiaa, joista haluaisin tänne blogiin kirjoitella, on ihan hullun vaikeaa päättää, mistä lähtisin liikkeelle. Ajatuksiani jäsennelläkseni taidan kuitenkin edetä edes jossain määrin kronologisessa järjestyksessä ja palata näin ollen takaisin joulualusaikaan. 

Hintatietoisena penninvenyttäjämorsiamena (not) jätin tarkoituksella joululahjojen hankinnan viime tippaan  hyvien alennusten toivossa. Joulua edeltävänä viikonloppuna kävimme Keken kanssa minilomalla Jyväskylässä. Päivä vietettiin joululahoja shoppaillen ja aika kivoilla alennuksilla niitä löydettiinkin. Shoppailun lomassa poikettiin kahvilla kaljalla ja siiderillä eräässä tunnelmallisessa kahvilassa ja heti tiskiä kohti kävellessämme huomasin sitä koristavat kauniit joulukoristeet; upeat kimaltelevat lintuhäkit. Koska rakastuin niihin palavasti, olin pakotettu kysymään baarimikolta, mistä ne oli hankittu. Sokkariltahan ne ja värejä ja kokoja oli kuulemma monia. 

Juominkien jälkeen suuntasimme taas Sokokselle. Tärisevin jaloin astelin kohti sen alakertaa; mua jännitti, sillä pelkäsin, että häkit ovat täysin yli budjettimme. Siellähän niitä oli pöydät koreana: valkoisia ja metallinhohtoisia, isoja ja pienempiä. Kurkkasin hintalappua silmäkulmastani ja BYÄÄH: kalliitahan ne oli. Pieninkin 40€ :( Huokaisin syvään ja tyydyin kohtalooni. KUNNES. Näin julisteen, jossa mainostettiin joulukoristeiden olevan -50% alessa! Vieläkin ajattelin, että ei me nyt jostain häkistä aleta montaa kymppiä maksamaan, mutta Keke oli eri mieltä ja kehotti minua siirtymään kassalle <3 Ja onneksi niin! Vieläkin oon ihan fiiliksissä siitä, että meidän vierailla on noin hieno paikka, jonne laittaa onnittelukorttinsa ja kirjekuorensa meidän häissä. 



Kuva ei kyllä tee häkille yhtään oikeutta, mutta jospa siitä edes hiukan saisi osviittaa, millaisesta kaunokaisesta on kyse. Tämä on suurin myynnissä olleista häkeistä ja sen alkperäinen hinta oli 60€.


Ei hele. Kuinka voi ihminen saada aikaan näin pitkän postauksen aiheesta onnittelukorttien säilytyshäkki? :'D Tätä ei voi kyllä ymmärtää kukaan muu kuin toinen morsian ;) Jos hänkään...


Ps. Ensimmäinen arvonta tulee eetteriin sunnuntaina ;)

torstai 27. marraskuuta 2014

Ikean tuliaisia

Kävästiin maanantaina ulkomailla mun mummun, veljen ja serkun kanssa. Haaparannassa vierailtiin siis ja Ikeassa piti tietenkin myös pyörähtää. Tällä kertaa sieltä tarttui mukaan (muun tilpehöörin lisäksi) jotain myös häihin:


Nyt ei kukaan vieraista voi ainakaan käyttää tekosyynä tanssimattomuuteensa sitä, että kengät hiertää ;D Olin ajatellut jonkinlaisia släpäreitä häihin hankkivani enkä voinut vastustaa kiustausta nämä violetit (ja harmaat) nähdessäni. Hintakaan ei kirpaissut, sillä yhdestä parista joutui pulittamaan n. 2€. Vielä pitäisi jokin kori hankkia, mihin nämä saisi nätisti esille.

Lisäksi löysin ÖoB:stä kynttilänjalkoja. Vielä on mietinnässä säilytänkö ne valkoisina vai maalaanko esim. hopeisella sprayllä. Kynttilänjalat olivat hyvässä tarjouksessa ja maksoivat vain n. 3€/kpl. Niitä löytyi myös mustana.



tiistai 18. marraskuuta 2014

Superlöytöjä kirppikseltä

Tein viime viikolla ehkä parhaimmat kirppislöytöni ikinä. Siis häihin liittyvät. Löysin ihan tavan kirpputorilta Oulusta laukun, sukkanauhan, hiuskoristeen ja vyön! Kaikki samasta pöydästä. En ole ikinä ennen oikeastaan bonganutkaan tavalliselta kirpparilta mitään hääasusteita. Kallein näistä ostoksista oli 7€ eli eivät todellakaan olleet hinnalla pilattuja. Kaikista en vielä tiedä varmaksi käytänkö niitä omissa häissäni, mutta jos en käytä, niin ne menevät varmasti kaupaksi eteenpäin. Sen verran hyväkuntoisia ja nättejä nimittäin ovat :)

Häälaukku, koristevyö, sukkanauha ja sulkahiuskoriste.

Laukku ei ehkä ollut ihan sitä, mitä olin alunperin ajatellut. Se on satiininen, kun taas minä olisin toivonut bling blingimpää :) Laukun valkoisen sävykin on ehkä himpun tumma pukuuni verrattuna. Vyö sen sijaan on mielestäni aivan ihana! Juuri sellainen kuin olin ajatellut. Täytyy vaan vielä testata, että sopiiko se yhteen pukuni kanssa. Sukkanauhassa ei ole sinistä, mutta helpostihan siihen jonkun pienen satiinirusetin ompelee, jos päädyn sitä käyttämään ja "jotain sinistä" siihen haluan liittää. Hiuskoriste ei ollut myöskään ollenkaan sellainen, jota olin suunnitellut. Se onkin kaikista todennäköisin suoraan myyntiin päätyvä ostos näistä neljästä. Kaipaan, ylläri ylläri, enemmän blingiä :´D

Tämän lisäksi löysin 3 violettia puulaatikkoa, kehyksen, kynttilänjalan ja muutaman photo booth -propsin. Noudin samalla reissulla myös yhden Facebookin hääkirppariostoksistani eli 5 hopeanväristä karkkibuffetkauhaa.

Lisää kirppislöytöjä.

Kävin kirpputoreilla myös Jyväskylässä viikonloppuna ja sieltäkin mukaan tarttui tavaraa, mm. viskikarahveja, astioita karkkibuffaan ja tämä sievä open/closed-kyltti, jonka ajattelin sijoittaa karkkibuffettiin:

Hopeinen kiinni/auki-kyltti.

Olipas muuten ihan tosi mukava viikonloppu Jyväskylässä. Pääsin viettämään ihanan kaasoni kanssa laatuaikaa joogaten, saunoen, shoppaillen, ravintolassa syöden ja yöelämässäkin piipahtaen. On ne vaan tällaiset tyttöjenviikonloput välillä poikaa! :)

Loppukaneettina: Käykää hyvät ihmiset kirppareilla! Koskaan ei tiedä millaisia löytöjä siellä tekee! :)

perjantai 31. lokakuuta 2014

Häiden ehdottomat nou nout

Tämä teksti on odotellut luonnoksissa jo jonkin aikaa julkaisemistaan. Mun on välillä vaikea tehdä päätöksiä häiden suhteen. Päätöksentekoa vaikeuttaa kaikki ihanat ideat, joita netti blogeineen, Pinteresteineen ja muineen on väärällään. Kuitenkin mulla on ollut häiden suhteen alusta asti joitakin juttuja, jotka on ehdottomasti nou nou -listalla. Luin toissapäivänä Two less fish in the sea -blogin Idan postauksen samaisesta aiheesta ja siitä rohkaistuneena ajattelin vihdoin avata omaakin sanaista arkkuani. 

Tarkoituksenani ei ole loukata ketään. Eikä se, etten tahdo jotain tiettyä juttua meidän häihimme, missään nimessä tarkoita sitä, että tykkäisin huonoa siitä, että tuo tietty juttu olisi osana jonkun muun häitä. Arvostan sitä, että hääpäri järjestää itsensä näköiset häät, ja jos joku asia ei sovi meidän häihin, ei se tarkoita, etteikö se sopisi kenenkään häihin. Älkää siis pliis kukaan vetäkö herneitä tai muita palkokasveja nenäänne tästä postauksestani. En halua pahoittaa kenenkään mieltä. Anteeksi jo etukäteen, jos kuitenkin niin tahtomattani teen. 

No niin, let's mennään. Meidän häissä ei tulla näkemään:

1) Ikean kaksipuolisia Tolsby-kehyksiä. Juu, kyllä niistä varmasti saisi koristelemalla ihan kivannäköiset ja helposti teemaan/teemaväreihin sopivat, mutta olen nähnyt niitä Facebookin hääkirppiksellä myynnissä aivan liikaa, joten one word: kyllästyminen. Sama juttu Snärtig-maljakoiden kanssa. Tämän lisäksi ne ovat mielestäni aika, no, rumia.


Kuva


Kuva

2) Sydämiä. Tai saatetaan niitä pienissä määrin nähdä. Hyvinhyvinhyvin tarkkaan harkituissa paikoissa. Jotenkin taidan vaan olla allerginen niille. Varsinkin tällaisille perinteisille kirkkaanpunaisille. 


Kuva


Kuva. Tämä vielä menettelee, vaikka onkin perinteinen punainen.


Kuva. Tämä vähän moderninpi taas on ihan kiva...

3) Vaaleanpunaista. Mä en ole vaaleanpunainen ihminen. Okei, mun juoksupipo on pinkki ja on se joissain pienissä yksityiskohdissa ihan jees, mutta meidän häihin sitä väriä ei tule missään muodossa. Luulen, että sulhanenkin on tähän päätökseen ihan tyytyväinen ;) 

Damn. Tuleepas sittenkin. Mun on pakko saada karkkibuffettiin vaaleanpunaisia ufoja, mutta that's it :) Ja tietty, jos joku vieraista haluaa pukeutua pinkkiin, niin se ei ole kiellettyä :)


Kuva

4) Mies+nainen -kakkukoristetta. Ei humoristista, jossa toinen osapuoli kiskoo toista jalasta. Ei romanttisesti suutelevaa pariskuntaa. Ei minkäänlaista. Sellaista voin harkita, jossa henkilöt ovat "sarjakuvamaisia" tai muuten söpöjä/erilaisia, mutta tällaisia ns. oikean näköisiä ihmisiä meille ei tule.


Kuva

5) Tylli- tms. 80-lukuhenkinen kaari. Tarviiko tätä perustella? :D


Kuva

Kuva


Kuva


Kuva. Tällainen modernimpi kaari on ihan kaunis.


Kuva. Tämäkin on kiva.

6) Hartiahuiveja kaasoilla. Tai toki jos he ihan välttämättä sellaiset haluavat, niin tietenkin saavat, mutta jotenkin ne on mun mielestä monesti ikään kuin irrallaan muusta pukeutumisesta. Elokuussa ei myöskään mitä luultavimmin ja toivottavimmin ole vielä kauhean kylmä niin toivon, että kaasoni selviävät kemuista ilman moista. Hankitaan varalle vaikka neuletakit tms., jos tarve vaatii. Tähän nyt joku tietenkin sanoo, että eihän kirkkoon saa mennä paljain olkapäin. No joo. Eihän se kai ole suositeltavaa, mutta jospa tuossakin asiassa oltaisiin jo siirrytty 2010-luvulle ja virheestä ei joutuisi ikuiseen kadotukseen ;)

Kuva

Jos meidän häät olisivat talvella, voisin antaa huiveille armoa. Ja kaveriksi vielä tuollaiset ihanat lapaset. Niiiin söpöt!

Kuva. Aivan ihanat lapaset!

7) Vieraita tai hääparia nolaavia ohjelmanumeroita. Toivoisin, että häissämme olisi joku ryöstö, mutta ryöstetyn kohteen palauttamistehtävän en haluaisi olevan laulamista, runonkerrontaa tai muuta ahdistavaa. Eikä pakollinen laulaminen muussakaan kohtaa häissä ole mielestäni suotavaa. En myöskään jaksaisi lakananviikkausleikkiä, säärten tunnustelu -leikkiä tai virolaisia lemmenohjeita. Paljon kivempia ja ei-niin-nähtyjä ohjelmanumeroita kehiin mieluummin! Sellaisiakin kun varmasti on :)

8) Puupölkkyjä pöydissä. Oikeastaan mua vähän ärsyttää, etten mä halua tällaisia. Ne olisivat suht helposti toteutettavissa ja sopisivat häidemme miljööseen, mutte jostain syystä en vain näe niitä osana häitämme.


Kuva

9) Ohjelma/menukolmioita pöydissä. Haluaisin keksiä tilalle jotain tuoreempaa ja erilaista. Tämän ajatuksen saatan kyllä jossain kohtaa joutua pyörtämäänkin, mutta ainakin tällä hetkellä fiilis on nou nou pöytäkolmioille.


Kuva

10) Pioneja, jotka tuntuvat olevan kovassa huudossa tällä hetkellä. Tykkään enemmän esim. neilikoista, harsokukasta, hortensioista ja daalioista, jotka taitavat kaikki olla pioneja edullisempiakin. Tai riippuu toki vuodenajasta, mutta ainakin meidän häiden aikaan. 


Kuva

11) Värillistä hääpukua. Helppohan mulla toki nyt on näin sanoa, kun puku on jo hankittu, mutta jo ennen puvun löytymistä olin sitä mieltä, että hääpukuni tulee olemaan valkoinen. En halunnut edes mitään yksityiskohtia kuten kirjailuja, vyötä tai alushametta värillisenä. 


Kuva


Kuva

12) Save the Date -kortteja. Tällä hetkellä ajatukseni on, että ne ovat vain turhaa rahanmenoa, vaikka kauheasti kaikkia kivoja ideoita netistä löytyykin näiden toteuttamiseen. Uskon, että häiden ajankohdasta tulee puhuttua sen verran monen kanssa, että jospa edes suurin osa tajuaa laittaa hääpäivämme kalenteriin ylös ihan ilman erillistä muistutusta. Fingers crossed! :)


Kuva

13) Ammattilaisvideokuvaajaa. Ei taida budjetti venyä sellaiseen. Ja toisaalta mua myös ehkä hiukan ahdistaa katsoa itseäni videolta, ja varsinkin kuunnella. Toivon kuitenkin, että joku tuttu taltioisi elävääkin kuvaa ainakin vihkitilaisuudessa.

Kuva

14) Boolia. Jos meille viinin ja mietojen alkoholijuomien (ja viskien ja kahvin avecien ja ja ja...? :)) lisäksi tulee jotain muuta alkoholia, niin ehkä sangriaa. Syynä se, että en muista koskaan maistaneeni oikeasti hyvää boolia. Toisaalta tässä voin hyvinkin tulla vielä toisiin aatoksiin, jos löydän kivoja boolireseptejä. 

Kuva

15) Tiaraa morsiamella. En ole enää prinsessa enkä pikkutyttö, joten en näe sellaista kutreillani hääpäivänä. Jonkinlaisen muun hiuskorun haluan kuitenkin ehdottomasti.

Kuva

Että semmottii. Saa nähdä kuinka moni näistä asioita sitten aikuisten oikeasti jää häistämme pois. Luulen, että suurin osa, mutta on seassa muutama sellainenkin, jonka suhteen voin vielä muuttaa mieltäni :)