14 vuotta

Meillä oli tällä viikolla seurusteluvuosipäivä. Ollaan oltu Keken kanssa yhdessä 14 vuotta. Mutta nyt kun me ollaan naimisissa niin tällaisia hömpötyksiä ei kai enää ole tapana juhlistaa :) Nyt juhlitaan vain hääpäiviä. Joten ei mulla muuta. Antaa kuvien puhua puolestaan <3

Rakastan sua mussu! <3

Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain!

Ohhoh! Kylläpä aika on mennyt nopeasti! Kirjoitin nimittäin tasan kaksi vuotta sitten ensimmäisen postauksen tänne Purppurasateen sivuille. Tuntuu kuin tuo päivä olisi ollut vasta eilen (no ei nyt ihan, mutta melkein kuitenkin ;D)!

Kiitos kaikille lukijoille, että ootte jaksaneet roikkua mukana tähän asti ja toivottavasti pysytte mukana vielä jatkossakin! <3 Lav u! Teidän toinen toistaan ihanammat kommentit ja vankkumaton tuki ovat olleet kultaakin kalliimpia tällä matkalla enkä voi koskaan kiittää teitä tarpeeksi.

Kiitos näistä tunteikkaista ja tapahtumarikkaista vuosista rakas blogini, stressinpurkukanavani ja muistikirjani! Kunpa voisin sanoa, että meillä on edessä vielä lukuisia yhteisiä vuosia, mutta eihän niitä ole. Hääblogien elinkaarethan tuppaa yleensä olemaan harmillisen lyhyitä, ihan ymmärrettävästä syystä tosin. Mutta ihan lähiaikoina meidän ei kuitenkaan vielä tarvitse sanoa hyvästejä. Häissämme kun riittää onneksi vielä ainakin pieneksi hetkeksi läpikäytävää ;) Joten kaikki hei: stay tuned!

©Iiro Rautiainen

Paperihääpäivä

Ihan hullua! Siitä on jo tasan vuosi, kun me mentiin Keken kanssa naimisiin. Tasan vuoden minä oon kantanu Keken sukunimeä ja voinut kutsua itseäni Keken vaimoksi. 

Vaikka nuo maistraatissa läheistemme läsnäollessa lausutut tahdon-sanat sinetöivät meidät aviopariksi, niin silti tuntuu oudolta, että tänään on meidän ensimmäinen hääpäivä. Elokuun 8. päivä tuntuu nimittäin itselleni enemmän sellaiselta. Näinpä olin ajatellut, että emme mitenkään erityisesti juhlistaisi tätä päivää. Rakas mieheni oli kuitenkin eri mieltä <3 

Hän saapui töistä kotiin ihanien kimmaltavien kukkien kera (tuntee vissiin harakkansa ;D). Olipa hän myös omin pikkukätösin taitellut kauniit origamijoutsenet paperihääpäivämme kunniaksi (Voiko enää olla suloisempaa?! <3). Lisäksi hän oli tehnyt varauksen kaupunkimme hienoimpaan pihviravintolaan. Siellä nautimme kolmen ruokalajin juhla-aterian ja valitsimme ruoat ruokalistalta, jota koristivat meidän nimemme. 

Paperihääpäivän viettoa <3

Hieno oli menu, vaikka päivämäärä olikin väärin ;)

Blogin joulutaukokin on näin ollen ohi ja seuraavissa postauksissa päästään vihdoin käsiksi hääpäivämme tärkeimpään hetkeen. Meidän joulu täällä Amerikassa sujui oikein mukavissa ja tunnelmallisissa merkeissä. Matkustettiin joulunviettoon tuonne muutaman tunnin ajomatkan päähän. Perille päästiin, vaikka auto hyytyikin kertaalleen tienlaitaan menomatkalla. Joulu meni joutuisasti yhdessä parin muun suomalaisperheen kanssa perinteisiä suomalaisia jouluruokia syöden. Koti-ikävä nosti tietenkin välillä päätään, muttei lainkaan niin paljon kuin, jos olisimme olleet ihan kaksistaan. Ja päästiinhän me kuitenkin osallistumaan meidän Suomen läheisten jouluun, nimittäin Skypen välityksellä.

Suomalaista joulunviettoa Amerikassa.

Muuten meidän joulu oli tosiaan hyvinkin suomalainen. Läheisten puuttumisen lisäksi suurin eroavaisuus Suomen jouluun oli tietty keli. Meidän joulua vietettiin nimittäin 20 LÄMPÖasteen voimin :) Niin ja kyllähän täällä tietty aina välillä tällaisia kaunokaisia tuli vastaan ;'D

Happy holidays! 

1 v.-synttärit ja postaus numero 100

Paaaljon onneaaa vaaan, paaaljon onneaaa vaaan, paaaljon onneaaa minun rakas blogini Purppurasaaade, paaaljon onneaaa vaaan! Hurraa hurraa hurraa! Tasan vuosi sitten kirjoitin ensimmäisen postauksen tänne blogiini. En voi uskoa, että siitä on jo vuosi. Tai no toisaalta. Tavallaan tuntuu, että bloggailua olisi takana jo paljon pidempi aika, kun taas toisaalta aika tuntuu menneen tosi nopeasti. Meidän häihin on ihan kohta enää puoli vuotta aikaa! Oo äm gee! *hengittelee paperipussiin*

Vuosipäivän lisäksi tämän postauksen myötä blogini saavuttaa toisenkin merkkipaalun; 100 postausta täynnä. Hurjaa! 

Kiitos kaikille lukijoille! Kommentejanne on ihan huikeaa lukea. Ette tiedäkään kuinka kurja maanantaiaamu saa aivan uudenlaista potkua, kun huomaa jonkun ihanan ihmisen jättäneen puumerkkinsä blogiini <3 En voi kiittää teitä kylliksi! Puss o kram!


Ps. Suomen Häämessut -lippujen arvonta päättyy ylihuomenna torstaina klo 18, joten jos hingut messuille ja liput uupuu, käy osallistumassa arvontaan täällä. 

Pps. Muista myös äänestää lemppari hääblogiasi Vuoden Hääblogiksi täällä. Äänestää voi joka päivä 1.2.2015 asti.

Oliko täällä kilttejä morsiamia?

Meidän perheessä morsian oli ilmeisesti ainakin ollut kilttinä, sillä sen verran kivoja joululahjoja pukki toi, hih :) Paketeista paljastui häidenkin kannalta joitain oleellisia juttuja, kuten mm. hajuvesi, tarrakirjoitin ja huippuolut-lahjakortti ;) Näistä kaikista voisinkin tehdä omat postauksensa vielä myöhemmin. 

Joulu 2014.

Mielestäni yksi joulun ihanimmista asioista on lahjojen antaminen muille, ja ilo varsinkin lasten kasvoilla, kun he löytävät paketista jotain heille mieluisaa. Tänä vuonna annoimme 6-vuotiaalle kummipojallemme Keken vanhat rummut lahjaksi. Hän on toivonut rumpuja jo pitkään ja viime kuukaudet hän on säästänyt niihin jopa itse rahaa. Se tunne, kun voi toteuttaa rakkaan läheisensä hartaan toiveen, on jotain sanoinkuvaamatonta <3 Saamme tasaisin väliajoin videoita pikkukaverin edistymisestä rumpujen soitossa ja joka kerta tuo hyvänolontunne palaa. Kuinka mahtavaa, että noinkin pienellä asialla voi saada pikkuihmisen ikionnelliseksi!

Sieltä ne rummut löyty :)

Joulu meillä sujui perinteisissä merkeissä läheistemme kodeissa vieraillen. Jouluaamuna me saunottiin, koristeltiin kuusi, paketoitiin loput lahjat ja käytiin viemässä haudoille kynttilät. Syötiin tietenkin hyvin ja availtiin lahjoja. Ihana perinteinen jouluaatto <3 Joulupäivänä istuttiin iltaa sukulaisten kanssa ja laulettiin Singstaria. Mun suku on ihan paras <3

Jouluaattonahan oli myös meidän kihlautumisen ensimmäinen vuosipäivä. Halattiin ja pussattiin ja toivotettiin toisillemme hyvää kihlapäivää. Sen kummemmin ei ehditty päivää juhlistaa eikä kyllä oltais sitä edes kaivattu. Ihana päivä mun tulevan miehen ja kaikkien läheistemme kanssa riitti vallan mainiosti. Itse asiassa en taida parempaa tapaa kihlajaispäivän viettämiseen edes keksiä <3

Okei, myönnetään. Tämä viimeinen kuva on lavastettu ja otettu oikeasti tänä iltana :D Meillähän muovikuusi nököttää olohuoneessa edelleen, kröhöm... Ja koska tänäkään jouluna me ei muistettu ottaa yhtään yhteiskuvaa meistä, niin päätin käyttää tilaisuuden hyväkseni ja pakottaa Keken kuusen ääreen poseeraamaan, ähäkutti! :) Tämä olikin hyvää treeniä huomista varten, jolloin meistä otetaan ne kauan haaveilemani kihlakuvat, hui ja jei! :)

Viime viikkojen kekkereitä ja kuulumisia

Byäääh! Vähänkö ärsyttää, kun viime viikot on olleet niin kiireisiä, etten ole ehtinyt tänne blogin puolelle päivittämään kuulumisia, lukemaan teidän muiden ihanien blogeja saatika tekemään mitään konkreettista häiden eteen.

Toki näihin muutamaan viikkoon on sisältynyt kaikkea mukavaakin touhua. Käytiin mm. Tähdessä kuuntelemassa Happoradiota (minä kuskina, mikä on hyyyyviiin harvinaista :D), emännöitiin ja isännöitiin rapujuhlia toista kertaa (tästä tehdään niiiiin perinne :)) ja järkkäsin mun ihanalle kaasolle Baby shower -juhlat (siis MINÄ, joka en ole sellaisissa ikinä edes käynyt! :)). 

Rapujuhlissa syötiin tietenkin niitä rapuja, tuhottiin snapseja, hoilattiin juomalauluja ja pidettiin puheita. Vieraille oli järjestetty myös ongintaa vanhaan kunnon lastenkekkerityyliin :)

Kaasoni sai baby shower -lahjaksi upean vaippakakun. Nyyttärihenkisissä juhlissa tarjolla oli mm. salaattia, gluteenitonta näkkäriä, marenkikakkua, muffinsseja ja vuohenjuustopiirakkaa, karkkia, sipsejä ja suklaata. Täytekakun sisusväri paljasti vauvan sukupuolen; it's a boy! Juhlakalun komean masun ympärille sidottiin "älä avaa ennen laskettua aikaa" -lappu ja vauvavisassa vieraat pääsivät arvuuttelemaan tulevan vauvan syntymäpäivää, mittoja, tulevaa ammattia jne. Ohjelmassa oli myös vanhojen vauvakuvien tunnistamista ja vaipanheitto (samalla idealla kuin morsiuskimpunheitto), jossa kävi aika lailla näin XD:



Näiden juhlien lisäksi me vietettiin viime lauantaina Keken kanssa meidän 12. ja viimeistä vuosipäivää, sillä tästä eteenpäinhän me juhlistetaan tietenkin hääpäiviä. En oikeastaan ollut edes ajatellut, että tekisimme mitään sen kummempaa tuon vikan vuosipäivän kunniaksi, mutta No Tahdon, Tahdon! -blogin Jannican innoittamana aloin kuitenkin haaveilla jostain mukavasta yhteisestä tekemisestä. Mun viime viikko oli tosi kiireinen enkä ehtinyt oikein ajan kanssa asiaa puntaroimaan, kun vasta perjantai-iltana myöhään. Googlettelin Oulun seuraavan päivän tapahtumia; teatterissa meni muutama näytelmä - loppuunmyytyjä, Riossa Ulla Tapaninen - ei ehkä ihan Keken cup of tea, Stand up -esityksiä  - ei ollut, keilaus - blaah, elokuviin - too ordinary... Vihdoin luovutin ja päätin tehdä Kekelle kortin...

... johon kirjoitin:

"Yli 12 vuotta sitten tapasin sattumalta komean huivipäisen lökäpöksyisen hopparipojan kymppärillä. Päivälleen 12 vuotta sitten myönsin vihdoin itselleni ja muille, kuinka paljon tuota poikaa rakastin. Nyt 12 vuotta myöhemmin rakastan häntä edelleen yhtä paljon. Tänään on meidän viimeinen vuosipäivä. Tästä eteenpäin juhlitaan hääpäiviä. Mitä jos tehtäisiin sen kunniaksi jotain spessua?"

Seuraavana aamuna annoin kortin Kekelle ja aloimme yhdessä miettiä, miten voisimme päivää juhlistaa. Päätimme varata Oulun Scandicista hotellihuoneen ja käydä syömässä hyvin, minkä lisäksi Sport it -baarissa olisi illalla esiintymässä coverbändi. Ilta oli aivan ihana, eikä mitään tuon kummempaa ohjelmaa kyllä kaivattukaan. Käytiin Fransmannissa syömässä pitkän kaavan mukaan. Jälkkäriksi tosin teki mieli Hesen pehmistä, joka syötiin romanttisesti puoliksi. Juteltiin, naurettiin ja nautittiin toistemme seurasta. Coverbändi oli mahtava ja sitä kuunnellessa ilta meni melkein liiankin nopeasti. Oli aivan sellainen olo kuin olisi ollut vastarakastuneena jossain ulkomailla. Suosittelen! Lähiseutumatkailu kunniaan! :) 

Vanha pari mielissään :)