Kuvakoristeita

Heippahei rakkaat lukijat! Byääh!! Mua ärsyttää, kun mulla on meinannu olla vähän kiireitä tässä (eikä oma vointikaan ei ole ollut siitä virkeimmästä päästä...) enkä ole näin ollen ehtinyt tänne blogin puolelle kirjoittelemaan niin paljon kuin haluaisin. Teidän kannalta kurjaa on kaiken lisäksi se, että tämä hiljaiselo blogissa tulee kestämään vielä jonkin aikaa... Mutta olkaa ymmärtäväisiä ja ennen kaikkia iloisia meidän puolesta, jooko? Syy tuleviin kiireisiin on nimittäin niinkin mukava kuin Suomesta meille saapuvat ihanat vierasjoukot <3 

Pitopalvelupostausten jälkeen palattakoon vielä hetkeksi muutamiin häidemme pieniin somistusyksityiskohtiin. Tässä esittelyssä valokuvat, jotka toimivat Dymo-tarrakirjoittimella painetun servettitaskuun liimatun nimitarran lisäksi nimikyltteinä vieraidemme istumapaikoilla. Keke-parka joutui näitä kuva tulostelemaan vielä myöhään häitä edeltävänä iltana, kun allekirjoittanut ei millään halunnut jättää tätä yksityiskohtaa toteuttamatta. Mutta mitäpä mies ei vaimonsa hyväksi tekisi? :) Kiitos mussu! <3

©Iiro Rautiainen

Kuvat kiinnitettiin pienillä pyykkipojilla (ja osa taisi olla kiinni hakaneuloilla, koska pyykkipoikia ei ollut tarpeeksi?) tuolihuppujen selkämyksiin. Alun perin ideana oli kaivaa kuvakätköistä mahdollisimman hassu otos jokaisesta häävieraasta, mutta ajankäytöllisistä ongelmista johtuen taidettiin lopulta kuitenkin tyytyä lähinnä kuvaan kuin kuvaan, oli se sitten hauska tai ei. Luulen kuitenkin, että suurin osa niistä saavutti tavoitteensa ja sai aikaan hersyviä nauruja :) Muutamasta vieraasta kuvat jäivät uupumaan kokonaan, mikä harmittaa tätä perfekionistia ihan suunnattomasti... Heille iso anteeksipyyntö! <3 Kuvan puuttuminen ei missään nimessä tarkoittanut sitä, että itse vieras olisi yhtään vähemmän tärkeä meille, vaan ainoastaan sitä, että morsiamen ajankäytön suunnittelu ontui ja pahasti.

©Iiro Rautiainen

Hääpaikalle olisi ollut hirmuisen kiva saada paljon enemmänkin valokuvia, mutta jostain syystä asia ei ollut to do -listan kärkipäässä ja näin ollen oli tyytyminen vähempään. (Nimim. Kotona joka paikka täynnä tyhjiä valokuvakehyksiä... :'D) Hääparin pöydän taakse ikkunoiden alle saimme kuitenkin asennettua kaksi narunpätkää, joihin kiinnitimme pienillä pyykkipojilla joitain yhteiskuvia minusta ja Kekestä alkuajoiltamme. 

©Iiro Rautiainen

©Iiro Rautiainen

Kolmas valokuvayksityiskohta, ja minulle se kaikista tunteellisin ja tärkein, oli mummuni ja edesmenneen vaarini hääkuva, jonka asettelimme hääpaikalle lipaston päälle kynttilän kera. Vaikka tiedän vaarin tuolta pilven reunalta onnenkyyneleet silmissään hääpäiväämme seuranneen, toi tämä valokuva hänet lähemmäksi tärkeänä päivänämme <3

©Iiro Rautiainen

Hääparin pöytä

Meillä oli Keken kanssa oma pöytä juhlasalissa lähellä lavaa. Kuten muitakin pöytiä, peitti meidänkin pöytää valkoinen pöytäliina ja hopeinen kaitaliina. Pöydän toisessa päädyssä oli samanlainen centerpiece kuin salin muiden pöytien keskellä, hopeaksi maalattuine oksineen, bling blingeineen, palapeileineen ja hortensioineen. Näiden lisäksi palapeilin päällä oli äitiltä lainaamani puinen valkoinen kalenterielementti, jossa häiden päivämäärä oli teemaan sopivasti glitteröity.

©Iiro Rautiainen

©Iiro Rautiainen

Pöydän etulaidalla olivat iskän nikkaroimat valkoiset nimikirjaimemme M ja K sekä &-merkki. Tykkään niistä kovasti ja ne pääsevät Suomeen palattuamme satavarmasti osaksi kotimme sisustusta. Kiitos iskä! <3 Kirjainten molemmin puolin oli kaksi hopeista kynttilänjalkaa violetteine kynttilöineen. Sekä kynttilänjalat että kynttilät olen hankkinut joskus vuosia sitten jostain. Kirjainten takana oli vaasi hääkimppuani varten ja sormusnallemme löysi sieltä myös oman kunniapaikkansa.

©Iiro Rautiainen

Pöydän toisessa päässä oli synttärilahjaksi saamamme hopeinen metallinen viinicooleri kuoharipulloamme varten, vesikannu sekä osa erästä ohjelmanumeroamme, josta kerron myöhemmin lisää. Jäipä tuohon reunaan hyvin tilaa vielä viinipulloillekin. Kattaukset viinilaseineen, servetteineen ja aterimineen olivat meillä samanlaiset kuin vieraillammekin poislukien hääbingot ja madlibsit. 

©Iiro Rautiainen

Mun täytyy nyt taas ikäväseni ilmoittaa, että blogissa on jälleen pari viikkoa vähän hiljaisempaa, sillä me lähdetään Keken kanssa käväisemään mutka Suomessa. Yksi mun rakas ystäväni menee tulevana lauantaina naimisiin (IIIIIIIKKKK!!! :D), joten allekirjoittaneella on pienestä hääbloggailutauosta huolimatta luvassa ihanaa häähuumaa <3 Palailen asiaan sitten jälleen huhtikuun alussa, jahka olemme kotiutuneet reissultamme. Aurinkoista kevättä kaikille!

Näyttävä juhlasali hallaharson avulla

Nyt on Suomen vieraat lähteneet takaisin kotiin ja on aika palata blogin ääreen. Lukemattomia ihania hetkiä ja unohtumattomia muistoja rikkaampina me koitetaan täällä taas totutella arkeen ja hiljaisuuteen. Kaikenlaista ehdittiin tuon puolentoista viikon aikana touhuta: tehtiin mm. bussireissu Nykiin, kannustettiin änäripelissä, vierailtiin eläintarhassa, nautittiin kauniista maisemista roadtripillä vuorilla, sivistyttiin ilmailumuseossa, syötiin burgereita, shoppailtiin, ulkoiltiin ja paljon muuta. Jäähyväisetkään ei onneksi olleet mitkään itkujuhlat, sillä me suunnataan Keken kanssa Suomeen lomailemaan jo niinkin pian kuin ENSI viikolla, jolloin me nähdään tietenkin myös näitä luonamme vierailleita murusia seuraavan kerran <3

Mutta palataanpas takaisin itse asiaan. Viime postauksessa esiteltyjen valojen lisäksi yksi iso tekijä juhlasalimme ilmeen luomisessa oli hallaharso. Lavan ja ikkunoiden vastaiset seinät saivat edellisen viikonlopun hääparin ja heidän apureidensa taitavissa käsissä hallaharsopeitteen, joka sai onneksemme, Toivolan vuokraajien luvalla, pysyä seinillä aina meidän häihimme asti. Näin ollen meidän ei tarvinnut asentaa niitä uudelleen paikoilleen, vaan riitti, että otimme ne vain alas sunnuntaina häidemme jälkeen. Kuten osan up-lighteista kanssa, niin myös näiden harsojenkin suhteen, me jaoimme kustannukset tämän toisen hääparin kanssa. 

Kuitenkin mielessäni oli käynyt moneenmoneenmoneen kertaan hääsuunnittelun aikana, että olisi niin mahtavaa asentaa hallaharsoa tai jotain muuta kangasta myös juhlasalin kattoon. Projekti oli kuitenkin tuntunut vähän turhan isolta mm. salin huonekorkeuden takia. Hääviikolla juttelimme asiasta kuitenkin jälleen kerran isäni ja Keken kanssa ja he sanoivat suureksi ilokseni, ettei kankaiden kiinnittämisessä niiiin iso homma olisi, etteikö sitä voisi toteuttaa. Jee! 

Kiinnitimme kattoon kolme pitkää suikaletta hallaharsoa. Ostimme ne Puuilosta, jonka palvelua täytyy kyllä kehua. Soitimme sinne etukäteen tarkistaaksemme harsojen saatavuuden eikä harsoa ainoastaan kerrottu löytyvän liikkeestä, vaan se tarjouduttiin myös leikkaamaan meille valmiiksi oikean mittaiseksi. Mahtavaa palvelua!

©Iiro Rautiainen

Harsot vedettiin kattoon narun, a-tikkaiden ja miestyöväen voimin. Älkää vaan kysykö, miten he kahdestaan tähän pystyivät. Multa ei nimittäin olisi kyllä tasan tällainen urakka onnistunut. Mutta sinne ne harsot vaan nousivat ja näyttivät niiiiin hyvältä! Sinne tänne kattoon kiinniteltiin myös roikkumaan violetteja paperilamppuja, ilman hehkuja tosin, ja violetteja pom pomeja. Peukku muuten Toivolan väelle asiakkaiden toiveiden huomioon ottamisesta. Vinkkasin heille nimittäin jossain vaiheessa, että olisi ihan mahtavaa, jos kattoon saataisiin jonkinlaisia koukkuja, joihin juhlien järjestäjät voivat ripustaa koristeitaan ja niinhän sinne oli sellaisia ilmestynyt. Meille nuo koukut tosin olivat hiukan huonoissa kohdissa, joten me hyödynnettiin mm. kattolamppuja koristeiden kiinnittämiseen.

Tässä vielä kuva juhlasalista valaistuksineen kaikkineen. Kuva on otettu valoisan aikaan, joten kuten sanottua niin ihan täysin oikeuksiinsa eivät upeat valot tässä kuvassa pääse. Kattokankaat on niin hienot! Voi että mä olen tyytyväinen, että alettiin tähän projektiin. Kiitos vielä tuhannesti iskä ja Keke!! <3

©Iiro Rautiainen

Tässä vertailun vuoksi Toivolan omilta fb-sivuilta ja nettisivuilta lainatut kuvat juhlasalista ilman sen kummempia koristeluja.

Kuva

Kuva

Kyllä ne harsot ja valot vaan aika ison eron tekee. Vai mitäs te lukijat olette mieltä?

Näyttävä juhlasali valaistuksen avulla

Voin kokemuksesta kertoa, että valaistus on aivan ehdottomasti yksi niistä tekijöistä, jotka todellakin viimeistelevät juhlapaikan tunnelman ja joihin kannattaa panostaa täysillä. Juhlapaikkamme oli perinteinen, ei-niin-nätti seurantalo, joten tiesin pitkään, että haluan sinne jonkinlaista tunnelmavalaistusta. Pelkäsin vain, etten pysty tuota haavettani toteuttamaan, sillä kuvittelin valojen vuokrahintojen hipovan pilviä. Asiaa kuitenkin googleteltuani löysin kuin löysinkin Oulustakin paikan, jossa himoitsemiani up-light -valoja vuokrattiin. 

Kyseessä on yritys nimeltä ÄäniApaja, josta voi valojen lisäksi vuokrata mm. karaoke- ja äänentoistokalustoa. Teimme yhteistyötä Toivolassa meitä edeltävänä viikonloppuna häitään juhlineen M:n kanssa ja vuokrasimme valot ÄäniApajalta yhdessä vähentäen näin niiden roudaamisesta aiheutuvaa työtä. Vuokrahinnaksi meille jäi 85€, mikä ei todellakaan ollut mielestäni paha 8 valosta, kaapeleista, ohjaimista + extrapitkästä vuokra-ajasta, jonka maksoimme yhdessä toisen hääparin kanssa. Ja voin kyllä sanoa, että tämä panostus oli joka sentin arvoinen!

ÄäniApajan Tuomo kävi asentamassa kahdeksan vastikään hankkimaansa up-lightia paikoilleen Toivolaan muutamaa päivää ennen M:n häitä. Ne olisi toki voinut laittaa paikoilleen omatoimisestikin, mutta M apureineen päätyi ottamaan asennuspalvelunkin ÄäniApajan kautta. Valojen sävyä pystyttiin manuaalisesti säätämään, jotta se saatiin mahdollisimman lähelle toivomaamme siniseen taittavaa violettia punaiseen taittavan sijaan. Tokihan väri varsinkin silloin, kun ulkona oli vielä valoisaa, melko pinkihtävältä näytti, mutta parempaa lopputulosta olisi tuskin saanut minkäänlaisilla valosysteemeillä.

Olimme kyllä tosi onnellisessa asemassa, kun meidän ei tarvinnut huolehtia asennushommista lainkaan. Meidän tarvitsi vain pakata kamat laatikkoihinsa sunnuntaina ja kärrätä ne takaisin Tuomon verstaalle häiden jälkeen. Tokihan siinäkin oma hommansa oli, mutta onneksi yksi sunnuntain siivousapureistamme on ammattilainen tuollaisissa jutuissa, joten meidän muiden ei tarvinnut vaivata niillä päitämme. Kiitokset siis M:lle!

©Iiro Rautiainen

Jossain vaiheessa ennen häitä aloin epäillä up-lightien määrää juhlasalimme kokoon nähden ja päätin vielä kysäistä bändiltämme (kirjoittelen Partypilamista vielä myöhemmin lisää omassa postauksessaan) sattuisiko heillä olemaan sellaisia vuokralle. Onneksemme saimme bändin yhteistyökumppanin kautta kahdeksan lisävaloa vuokrattua asennuksineen vaatimattomalla 90€:lla. Tuhannet kiitokset Partypilamille tästä(kin)! Ihan mahtavaa asiakaspalvelua! Näin oli morsiamen valotoiveet ihan toden teolla täytetty. Happy bride, happy life! :)

©Iiro Rautiainen

Up-lightien lisäksi meillä oli juhlasalin lavan vastaisella seinällä sekä lavan alareunassa kirkkaat jouluvalot, jotka ostin joulun jälkeisestä alennusmyynnistä Tokmannilta. Valot olivat tosi kivat! Pikkuisen näitä takaseinällä olevia kuitenkin näin jälkikäteen fiksaisin, jos voisin, ja tekisin "loopeista" hiukan pienemmät ;)

Takaseinän valoköynnös.
©Iiro Rautiainen

Tässä näkyy hiukan lavan alareunaa koristavaa köynnöstä.
©Iiro Rautiainen

Valot näyttivät monissa kuvissa tosi kivoilta kimmeltäessään jossain taustalla:

©Iiro Rautiainen

Olin ajatellut kirjoittaa tähän loppuun vielä yhdestä toisesta juhlasaliamme kovasti kaunistaneesta jutusta, mutta tavoilleni uskollisena oli tässä valaistusteemassakin näköjään aivan tarpeeksi asiaa ihan itsekseenkin, joten palataanpa seukki kerralla tuon toisen aiheen kera ;) 

Kivaa alkanutta viikkoa kaikille! Me täällä jokunen hetki sitten vastaanotettiin meidän Suomen vieraat ja innolla odotetaan Keken kanssa näitä tulevia vauhdikkaita päiviä heidän seurassaan <3

Pöytäasetelmat: Hopeaoksia, blingiä, peilejä ja kukkia

Nyt päästään hieman isomman kokonaisuuden kimppuun eli esittelyssä pöytäkoristeemme, ns. centerpiecet amerikkalaisittain sanottuna. Meillä oli kymmenen pöytää häävieraille sekä hääparin pöytä, johon palaan myöhemmin omassa postauksessaan. Pöydät muodostettiin liittämällä kaksi normikokoista suorakaiteen muotoista pöytää yhteen, jolloin niistä tuli aika lailla neliöitä.

Tässä näkyy pöytäkoristeemme kokonaisuudessaan.
©Iiro Rautiainen

Let's get started! Alla olevassa kuvassa näkyy viime postauksessa esittelemäni DIY-pöytänumeromme. Ne aseteltiin tuollaisiin hopealla spraymaalilla pinnoitettuihin pulloihin ja that's it.

©Iiro Rautiainen

Valkoiset pöytäliinat me vuokrattiin Pattijoen pesula Claarasta. Vuokraus onnistui lyhyellä varoitusajalla ja suht mutkattomasti. Vähän se oli alkuun sellaista ees sun taas -soittelua ja säätöä, kun soittamassani puhelinnumerossa ei kaikki olleet perillä vuokraushinnoista ja muista, mutta lopulta, kun pääsin asioimaan suoraan Jounin kanssa, niin homma alkoi sujua. Palvelu oli joustavaa. Noudimme liinat Kempeleestä, jonne myöskin palautimme ne: likaisina. Oli tosi ihanaa, kun ei tarvinnut itsellä huolehtia liinojen pesetyksestä! Hintakin oli huomattavasti halvempi kuin muissa kartoittamissani liinavuokraamoissa (60€/15kg = reilut 20 liinaa).

Neliöpöytien keskellä oli kaistale hopeanväristä kimaltelevaa kaitaliinaa, jotka äitini leikkasi ja ompeli normaalikokoisista pöytäliinoista. Ne me löydettiin alennuksesta Anttilasta (3 pöytäliinaa/22,50€).

Kiitos äitille ompeluavusta! <3
©Iiro Rautiainen

Kaitaliinan päällä keskellä pöytää oli neliönmuotoinen palapeili. Peilejä löysin ihan tavallisilta kirpputoreilta tosi edullisesti (18kpl/2€).

Peilit heijastivat kauniisti kynttilöiden valoa.
©Iiro Rautiainen

Peilin päälle, sen keskelle, aseteltiin valkoinen Ikean Papaja-ruukku (pienempi kahdesta mahdollisesta koosta), joka täytettiin hiekalla. Ruukun ympärille laitettiin erilaisia ja -kokoisia hopeasprayattuja ja kirkkaita pulloja ja purnukoita, joita olin kerännyt itse ja saanut sukulaisilta. Osa niistä oli koristeltu hopeisella glitterteipillä tai valkoisella/vaaleanvihreällä/violetilla/harmaalla satiininauhalla. Osaan purkeista tipautettiin tuikkukynttilä tai aseteltiin hopeinen glittertähti.

©Iiro Rautiainen

©Iiro Rautiainen

Hiekalla täytettyihin Papaja-ruukkuihin tökättiin hopeasprayattuja oksia. Oksia me roudattiin mm. mökiltä ennen häitä ja osan niistä saimme valmiiksi sprayattuina Toivolassa edellisenä viikonloppuna häitään juhlineelta pariskunnalta <3 Mökiltä roudatut yksilöt saivat spraypeitteen hääviikolla vanhempiemme pihalla. Oksat olivat kyllä näyttävä, edullinen ja helposti toteutettava somiste. Suosittelen!

©Iiro Rautiainen

Oksiin ripustettiin roikkumaan kirkasta kristallinauhaa, johon kiinnitettiin sinne tänne myös isompia kirkkaita kristalleja. Sekä nauhat että kristallit tilasin eBaystä (nauha ~12€/30m ja kristallit 12,50€/80kpl). 

©Iiro Rautiainen

©Iiro Rautiainen

Hopeaoksien ympärille ruukkuihin asetettiin vaaleanvihreitä hortensiakukintoja mm. peittämään oksat paikallaan pitävää ruukuissa olevaa hiekkaa. Monissa kuvissa hortensiat näyttävät oudon värisiltä, jotenkin ruskeilta, mutta oikeasti ne olivat siis vihertäviä. Purkkeihin ja purnukoihin laitettiin myös kukkia. Keke ja äitini ostivat violetteja ja valkoisia kukkia ihan tavallisista marketeista tähän tarkoitukseen (älkää kysykö mitä kukkia, sillä mulla ei ole siitä pienintäkään hajua :D).

©Iiro Rautiainen

Näiden jo mainittujen peilien, ruukkujen, oksien, purkkien ja purnukoiden lisäksi pöydissä oli jokaisen aikuisvieraan kohdalla servettitaskun kera viini- ja vesilasi sekä aterimet. Myös vesikannu ja viinipullot mahtuivat pöytiin hyvin.

©Iiro Rautiainen

Mitäs te lukijat tykkäätte näistä meidän pöytäasetelmista? Itse olin niihin ihan tositosi tyytyväinen! Vaikka me ei tehty koekattausta tai testattu pöytien koristeita mitenkään muutenkaan etukäteen, toteutui visioni aika lailla täydellisesti. Himpun verran niissä voisi ehkä olla enemmän violettia, mutta se on pikku juttu :) 

Iso kiitos pöytien somistuksesta vastanneille apujoukoille! <3 Aatelkaa, en itse ehtinyt oikeastaan ollenkaan olla konkreettisesti mukana pöytien laittamisessa ja näin upeaa jälkeä tuli ilman mun jatkuvaa vahtaamistakin! :)

©Iiro Rautiainen

Glitteröidyt pöytänumerot

Mun iskä oli tosi suurena apuna kaikenlaisessa rakentamista tai muuta puutyöosaamista vaativissa häävalmisteluissa. Hän teki mm. yhdessä Keken kanssa meidän glitteröidyt pöytänumerot from scratch, tienvarsikyltit, boolimaljojen alustat sekä spraymaalasi huikean määrän pöytäasetelmien kukkamaljakoita, tuikkukuppeja ja oksia sekä hääbingokyniä. 

Iskä on paras <3

Otetaanpa ensiksi esittelyyn vaikkapa nuo mainitsemani pöytänumerot. Aluksi me tulostettiin numerot 0-9 paperille. Yksi numero per A4. Kiva fontti, ei liian koukeroinen, jotta sen pystyy leikkaamaan vanerista kuviosahalla. 

Sahaamisen jälkeen numerot liimattiin kuumaliimalla grillitikkuihin ja niihin suihkittiin pohjamaaliksi valkoinen väri. Tämän jälkeen ne saivat kerroksen sprayliimaa, jonka päälle ripoteltiin hopeista glitteriä. Glitteriä löysin halvimmalla Halpa-Hallista (100g/3,95€). Netistä en tosin sitä edes metsästänyt. Glitteriä kului meidän 11 numeroon muuten yllättävän vähän. Ei siis kannata ostaa sitä ihan järjettömiä määriä. 

Me ei viimeistelty numeroita mitenkään, mutta suosittelen kyllä suihkimaan vähintään vaikka hiuslakkaa glitterin päälle. Meillä nimittäin ainakin glitter varisi melkoisesti numeroita liikutettaessa. Seukki postauksessa näytän, miltä pöytänumerot näyttivät tositoimissa ;) Näissä kännykkäräpsäisyissä ne ovat nimittäin vasta pohjamaalivaiheessa.

Ihanaa ystävänpäivää murut! <3 Me juhlitaan sitä Keihon (Keken nimeä on viännetty täällä mualimalla jos mihin muotoon ja tämä espanjalaisvaikutteinen on niistä viimeisin ;D) kanssa kotitekoisen pihviaterian ja Walking Deadin uuden jakson kera. Pus pus!

Paikka onnittelukorteille

Nyt hääpäivän läpikäymisessä on päästy siihen asti, että vieraat alkavat pikkuhiljaa saapua juhlapaikalle ja hääjuhla polkaistaan kohta ihan kunnolla käyntiin. Näissä tulevissa postauksissa tullaankin käsittelemään hiukan sitä näkyä ja niitä yksityiskohtia, jotka vieraat ensimmäisinä näkivät paikalle saapuessaan. 

Yleensä vierailla on häihin tullessaan mukanaan onnittelukortti hääparille. Mekin oltiin tähän tietenkin varauduttu etukäteen hankkimalla korteille tämä ihana kimalteleva lintuhäkki, johon vieraat saivat pudottaa korttinsa heti Toivolaan sisälle astuttuaan. Häkki oli upean ulkomuotonsa lisäksi tosi kätevä myös siinä mielessä, että jos joku vieraista olisi halunnut muistaa meitä setelillä suoraan tilille laitettavan rahalahjan sijaan, olisi tuo setelin sisältänyt kirjekuori ollut suht varmassa turvassa häkin kaltereiden sisällä. 

Itselläni pelkoa siitä, että rahakirjekuori olisi voinut hävitä hääjuhlan aikana lahjapöydältä, ei ollut, mutta tiedän, että jotkut tulevat hääparit tätä asiaa murehtivat. Vinkkinä siis teille, että tämä tällainen häkkityyppinen vaihtoehto suojelee kuoria mukavasti ja on sen takia oikein hyvä vaihtoehto kirjekuorten säilyttämiseen hääjuhlassa. Ja onpahan kaasoillakin yksi homma vähemmän, kun kenenkään ei tarvitse olla aukomassa kuoria ja laittamassa rahoja minnekään varmaan talteen.

©Iiro Rautiainen

Yhtä juttua me ei oltu Keken kanssa kuitenkaan mietitty etukäteen. Nimittäin sitä, miten kortit saa häkistä pois häiden jälkeen :D Häkissä ei ole ovea, vaan sen pohjassa on ainoastaan pyöreä luukku, jonka kautta häkkiin voi ujuttaa esim. kynttilän. Kortit eivät tietenkään mahtuneet sitä kautta ulos, mikä tarkoitti sitä, että jouduimme kalastamaan ne pois yksitellen kaltereiden raosta. Ei siinä muuten mitään, mutta tämä meidän häkkihän on kuorrutettu glitterillä, joten häiden jälkeen hotellihuoneen sänky, jolla loikoillessamme päätimme kortit lukea, oli operaation jälkeen täynnä, siis oikeasti täynnä, blingiä :D 

Ihania, toinen toistaan kauniimpia kortteja me kyllä saatiin ja niitä oli ihana lueskella ja ihastella häiden jälkeen yhdessä. Kiitos niistä! <3

Kirkko ja sen koristelu

En ollut varsinaisesti ajatellut, että jaksaisin kuluttaa aikaa tai rahaa kirkon koristelemiseen. Kiimingin kirkko on kaunis vanha punainen puukirkko eikä se välttämättä koristelua kaipaa.

©Iiro Rautiainen

Vaikken kuluttanut aikaani kirkon koristeiden miettimiseen, ei se silti tarkoita sitä, etteikö meillä sellaisia olisi ollut :D Ostin joskus hääjärjestelyjen alkuvaiheessa Facebookin hääkirppikseltä kasan violetteja pompomeja. Niitä oli sen verran paljon, että vaikka käytimme niitä juhlapaikan koristelussakin, jäi niitä jonkin verran yli. Niinpä hoksasin jäljelle jääneiden olevan täydellisiä kirkon penkkien päähän. Ihan jokaiseen niitä ei riittänyt, mutta ei ollut minusta tarviskaan.

©Iiro Rautiainen

©Iiro Rautiainen

Kiitos vielä täti E koristeluavusta! <3 Jätin kirkon pompomien asentamisen täysin hänen vastuulleen ja priimaa tuli.

Pompomit olivatkin ainoita koristeita, jotka me tuotiin kirkkoon. Esim. kukkia emme jaksaneet sinne toimittaa. Kirkon puolesta kukkia kuitenkin löytyi puhujakorokkeen viereltä.

©Iiro Rautiainen

Seuraavissa varsinaisissa kirkkopostauksissa tulee vielä parempia kuvia kirkon sisältä. Stay tuned!

Hääsälää Clas Ohlsonilla

Piipahdin eilen pikaisesti Clas Ohlsonilla ja bongasin sieltä muutamia ihania juttuja, jotka voisin hyvinkin nähdä meidän häissä. Ehkä niistä on jollekulle muullekin hyötyä, joten tässäpä teillekin nämä kivat löydökseni.

Paperipillit 2,99€/25kpl.

Ensinnäkin tulemme hyvin todennäköisesti hankkimaan paperipillejä meidän häihin. Niitä voi käyttää tietty siihen alkuperäiseen tarkoitukseen eli apuvälineenä nesteen nauttimisessa, mutta myös esim. photo booth propsien "tikkuna" tai vaikkapa huiskutuskepeissä grillitikkujen tilalta. Harmi vaan, että näistä tarjolla olevista väreistä ainoastaan ehkä tuo valko-harmaa sopisi meidän väreihin. Keltainen, vaaleanpunainen ja musta osuu väriympyrässä hiukan väärään kohtaan.

Liitutauluetiketit 2,49€/24kpl.

Näitä liitutauluetikettejä olisi kiva laitella esim. karkkibuffetin purnukoihin tai mikseipä niitä voisi käyttää vaikka nimilappuina pöydissä tai buffetpöydässä kertomassa, mikäli ruoka on gluteenitonta tai laktoositonta. En vain vieläkään ole tehnyt päätöstä siitä, ovatko liitutauluhommelit liian mustia meille, joten jäivät hyllyyn vielä tällä erää.

Sinkkivati 11,99€/kpl.

Sinkkivateja tahtoisin häihimme mietoja alkoholijuomia ja muita tölkkejä/pulloja varten. Vatiin voisi laittaa jäitä, jolloin juomat pysyisivät viileinä. Nämä Clasun astiat ovat mitoiltaan 38cm/20cm/29cm eikä hintakaan ole mielestäni ollenkaan paha.

Servetit 2,79€/50kpl.

Lisäksi löysin Clasulta tällaisia hienoja servettejä. Nuo Dalahäst-servetit on musta tosi ihania ja toisivat häihin ripauksen mun ruotsalaista taustaakin mukaan. En vaan pääse yli siitä, että niissä on harmaiden hevosten lisäksi pinkkejä polleja. Kuten jo aiemmin olen lupaillut, niin meidän häissä ei tulla näkemään pinkkiä/vaaleanpunaista/fuksiaa/miksi sitä väriä haluatkaan kutsua, joten sen takia myöskin nämä servetit bannattiin. Nuo oikeanpuolimmaiset servetit on myös tosi kivoja. Niissä on vähän sellaista sanomalehti/karttameininkiä, mutta niidenkin värimaailma menee vähän ohi meidän teemaväreistä. Ne eivät sovi yhteen edes jo hankkimieni iltapalakertisastioiden kanssa. Muutoin olisin voinut ne iltapalalle kenties kelpuuttaakin.

Jätskipikari 3,49€/8kpl.

Viimeinen löydökseni olivat nämä söpöt jätskipikarit. Nämä olisivat juuri ihanteellisen kokoisia karkkibuffan pussien korvikkeiksi, MUTTA värit on meille väärät :( Harmittaa vietävästi, sillä olen koittanut etsiä eBaystä ja Etsystä ja ties mistä tällaisia pahvisia muffinivuokaa suurempia kuppeja karkeille, muttei ole vielä tärpännyt. Etsintä jatkukoon.


Semmottii tällä kertaa. Vietettiin tämä päivä Oulun SuperParkin vilinässä. Pääsin pitkästä aikaa läiskimään pesäpalloa ja heittelemään koreja. Oli sikakivaa! :) Huomasi vaan, että alkuvuosi on mennyt enemmän sohvan pohjalla kuin lenkkipolulla. Meinasi meinaan kunto loppua serkkupoikien perässä juostessa :D Kyllä uni maistuu tänä yönä, se on varma :)

Huomenna mennään tsekkaamaan meidän hääjuhlapaikka. Tarkoituksena on testailla tuolihupun sopivuutta tilan tuoleihin, ottaa mittoja kaikesta mahdollisesta ja kokeilla mahdollisesti jopa pöytäjärjestystä. Jos jollain tulee mieleen, mitä vuokraajalta aivan erityisesti kannattaa kysyä tai mihin siellä erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota, niin saapi kertoa. Vinkit on enemmän kuin tervetulleita! :)

Shoppa, shoppar, shoppade, shoppat

Käytiin perjantaina äitin, kaaso A:n ja hänen kahden ihanan pirpanansa kanssa päiväretkellä Haaparannalla (Musta on muuten edelleen todella kummallista sanoa HaaparannaLLA eikä HaaparannaSSA niinku koko lapsuuteni totuin sanomaan. Yliopistoaikoina kuitenkin opin eräältä opiskelukaveriltani, joka on Ylitorniolta kotoisin, että oikea pääte on -lla eikä -ssa. Siinä oli sulattelua, huhhuh! Ja on siis vieläkin.). 

Mutta asiaan. Piipahdettiin tietenkin myös Ikealla, josta mukaani tarttui alehintaisia (19kr/kpl) violetteja vilttejä, mikäli hääpäivämme ilta sattuu olemaan viileä. Tupakoivat tai muuten ulkosalla viihtyvät vieraamme voivat niitä sitten lainata olkapäidensä suojaksi. Ostin vilttejä kolme kappaletta ja ajattelin leikata ne puoliksi, jolloin kuusi vilukissaa saa niistä tarpeen vaatiessa yhtäaikaa lämmikettä. 

Ikealta ostin myös kokeeksi yhden Knoppa-lakanan, jotta päästään testaamaan juhlapaikalle niiden läpinäkyvyyttä pöytiä vasten. Toivon, että ohuehkoista lakanoista ei näy liikaa läpi, jotta voitaisiin tuunata niistä pöytäliinat häitä varten niin edullisia kun ovat. Haaparannan Ikealla oli muuten kuohari-, valkkari- ja punkkulasit tarjouksessa (9kr/6kpl). Ihan ältsin halpaa! :) Meillä niille ei ole tarvetta. Muutoin olisivat ehdottomasti lähteneet uuteen kotiin samoin tein.

Vierailtiin toki perinteisesti myös Ica Maxissa, josta löysin ale-hyllystä violetteja lasisia kynttiläkuppeja (10kr/kpl). Niitä oli yhteensä 8kpl ja kotiutin ne kaikki. Samasta hyllystä löysin myös pari tuollaista metallista valko-violettiraitaista sylinterimäistä säilytysrasiaa (9,90kr/kpl), joille tulee varmasti häissä käyttöä esim. karkkibuffassa. 

Haaparannan tuliaisia.

Mitäs muuta? Söin Ikeassa mm. katkarapuleivän, juoksin kummipojan 6v. kanssa kilpaa karkkikauppaan (Ja hävisin. Pitäisköhän koittaa aloitella sitä liikuntaproggista pikkuhiljaa...), hullaannuin karkkikaupassa ruotsalaisiin irtokarkkeihin (Paljon parempia kuin suomalaiset! Pitäisköhän sitä ruokavaliotakin koittaa pistää hiljalleen ruotuun...) ja en voinut olla koko ajan hymyilemättä meidän mukana reippaasti shoppailleelle pikkurinsessalle n. 9kk. Hyvä seura, kiva päivä! <3

Dymo - What the f***?

Jatketaanpa vielä yksi postaus samalla ihmettely/joululahjalinjalla. Mikä Dymo?, kuului kysymys, kun eka kertaa sanan näin. Pikainen googletus ja selvisi, että kyseessä on tarrakirjoitin. Esim. tällainen ns. "vanhahtavaa" kohokirjoitusta tekevä:

Mun ikioma tarrakirjoitin.

Tarrakirjoittimet on mulle töistä tuttuja, mutta siellä ne tekee sellasia erilaisia, ei-kohoavia ja yksinkertaisesti rumempia tarroja. Jossain blogissa aikanaan törmäsin tähän Dymo-kohokirjoittimeen ja kun näin sellaisen kaasonikin luona, oli munkin pakko saada omani. Kotona sitä voi käyttää esim. purkkien ja purnukoiden etiketteinä, nimien kirjaamiseen, onnittelukorttien teksteinä jne. Dymoa käytetään nykyään paljon myös häissä. Vain taivas ja mielikuvitus on Dymolle rajana, kuten näistä alla olevista kuvista näette:

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Itsekin haluaisin Dymo-tarrat kovasti osaksi häitämme. Esim. karkkibuffetissa karkkipurkkien nimeämiseen, paikkakyltteihin ja kutsuihin voisin sitä kuvitella käyttäväni. Saas nähdä, mitä keksitään! :)