Hääparin pöytä

Meillä oli Keken kanssa oma pöytä juhlasalissa lähellä lavaa. Kuten muitakin pöytiä, peitti meidänkin pöytää valkoinen pöytäliina ja hopeinen kaitaliina. Pöydän toisessa päädyssä oli samanlainen centerpiece kuin salin muiden pöytien keskellä, hopeaksi maalattuine oksineen, bling blingeineen, palapeileineen ja hortensioineen. Näiden lisäksi palapeilin päällä oli äitiltä lainaamani puinen valkoinen kalenterielementti, jossa häiden päivämäärä oli teemaan sopivasti glitteröity.

©Iiro Rautiainen

©Iiro Rautiainen

Pöydän etulaidalla olivat iskän nikkaroimat valkoiset nimikirjaimemme M ja K sekä &-merkki. Tykkään niistä kovasti ja ne pääsevät Suomeen palattuamme satavarmasti osaksi kotimme sisustusta. Kiitos iskä! <3 Kirjainten molemmin puolin oli kaksi hopeista kynttilänjalkaa violetteine kynttilöineen. Sekä kynttilänjalat että kynttilät olen hankkinut joskus vuosia sitten jostain. Kirjainten takana oli vaasi hääkimppuani varten ja sormusnallemme löysi sieltä myös oman kunniapaikkansa.

©Iiro Rautiainen

Pöydän toisessa päässä oli synttärilahjaksi saamamme hopeinen metallinen viinicooleri kuoharipulloamme varten, vesikannu sekä osa erästä ohjelmanumeroamme, josta kerron myöhemmin lisää. Jäipä tuohon reunaan hyvin tilaa vielä viinipulloillekin. Kattaukset viinilaseineen, servetteineen ja aterimineen olivat meillä samanlaiset kuin vieraillammekin poislukien hääbingot ja madlibsit. 

©Iiro Rautiainen

Mun täytyy nyt taas ikäväseni ilmoittaa, että blogissa on jälleen pari viikkoa vähän hiljaisempaa, sillä me lähdetään Keken kanssa käväisemään mutka Suomessa. Yksi mun rakas ystäväni menee tulevana lauantaina naimisiin (IIIIIIIKKKK!!! :D), joten allekirjoittaneella on pienestä hääbloggailutauosta huolimatta luvassa ihanaa häähuumaa <3 Palailen asiaan sitten jälleen huhtikuun alussa, jahka olemme kotiutuneet reissultamme. Aurinkoista kevättä kaikille!

Pöytäasetelmat: Hopeaoksia, blingiä, peilejä ja kukkia

Nyt päästään hieman isomman kokonaisuuden kimppuun eli esittelyssä pöytäkoristeemme, ns. centerpiecet amerikkalaisittain sanottuna. Meillä oli kymmenen pöytää häävieraille sekä hääparin pöytä, johon palaan myöhemmin omassa postauksessaan. Pöydät muodostettiin liittämällä kaksi normikokoista suorakaiteen muotoista pöytää yhteen, jolloin niistä tuli aika lailla neliöitä.

Tässä näkyy pöytäkoristeemme kokonaisuudessaan.
©Iiro Rautiainen

Let's get started! Alla olevassa kuvassa näkyy viime postauksessa esittelemäni DIY-pöytänumeromme. Ne aseteltiin tuollaisiin hopealla spraymaalilla pinnoitettuihin pulloihin ja that's it.

©Iiro Rautiainen

Valkoiset pöytäliinat me vuokrattiin Pattijoen pesula Claarasta. Vuokraus onnistui lyhyellä varoitusajalla ja suht mutkattomasti. Vähän se oli alkuun sellaista ees sun taas -soittelua ja säätöä, kun soittamassani puhelinnumerossa ei kaikki olleet perillä vuokraushinnoista ja muista, mutta lopulta, kun pääsin asioimaan suoraan Jounin kanssa, niin homma alkoi sujua. Palvelu oli joustavaa. Noudimme liinat Kempeleestä, jonne myöskin palautimme ne: likaisina. Oli tosi ihanaa, kun ei tarvinnut itsellä huolehtia liinojen pesetyksestä! Hintakin oli huomattavasti halvempi kuin muissa kartoittamissani liinavuokraamoissa (60€/15kg = reilut 20 liinaa).

Neliöpöytien keskellä oli kaistale hopeanväristä kimaltelevaa kaitaliinaa, jotka äitini leikkasi ja ompeli normaalikokoisista pöytäliinoista. Ne me löydettiin alennuksesta Anttilasta (3 pöytäliinaa/22,50€).

Kiitos äitille ompeluavusta! <3
©Iiro Rautiainen

Kaitaliinan päällä keskellä pöytää oli neliönmuotoinen palapeili. Peilejä löysin ihan tavallisilta kirpputoreilta tosi edullisesti (18kpl/2€).

Peilit heijastivat kauniisti kynttilöiden valoa.
©Iiro Rautiainen

Peilin päälle, sen keskelle, aseteltiin valkoinen Ikean Papaja-ruukku (pienempi kahdesta mahdollisesta koosta), joka täytettiin hiekalla. Ruukun ympärille laitettiin erilaisia ja -kokoisia hopeasprayattuja ja kirkkaita pulloja ja purnukoita, joita olin kerännyt itse ja saanut sukulaisilta. Osa niistä oli koristeltu hopeisella glitterteipillä tai valkoisella/vaaleanvihreällä/violetilla/harmaalla satiininauhalla. Osaan purkeista tipautettiin tuikkukynttilä tai aseteltiin hopeinen glittertähti.

©Iiro Rautiainen

©Iiro Rautiainen

Hiekalla täytettyihin Papaja-ruukkuihin tökättiin hopeasprayattuja oksia. Oksia me roudattiin mm. mökiltä ennen häitä ja osan niistä saimme valmiiksi sprayattuina Toivolassa edellisenä viikonloppuna häitään juhlineelta pariskunnalta <3 Mökiltä roudatut yksilöt saivat spraypeitteen hääviikolla vanhempiemme pihalla. Oksat olivat kyllä näyttävä, edullinen ja helposti toteutettava somiste. Suosittelen!

©Iiro Rautiainen

Oksiin ripustettiin roikkumaan kirkasta kristallinauhaa, johon kiinnitettiin sinne tänne myös isompia kirkkaita kristalleja. Sekä nauhat että kristallit tilasin eBaystä (nauha ~12€/30m ja kristallit 12,50€/80kpl). 

©Iiro Rautiainen

©Iiro Rautiainen

Hopeaoksien ympärille ruukkuihin asetettiin vaaleanvihreitä hortensiakukintoja mm. peittämään oksat paikallaan pitävää ruukuissa olevaa hiekkaa. Monissa kuvissa hortensiat näyttävät oudon värisiltä, jotenkin ruskeilta, mutta oikeasti ne olivat siis vihertäviä. Purkkeihin ja purnukoihin laitettiin myös kukkia. Keke ja äitini ostivat violetteja ja valkoisia kukkia ihan tavallisista marketeista tähän tarkoitukseen (älkää kysykö mitä kukkia, sillä mulla ei ole siitä pienintäkään hajua :D).

©Iiro Rautiainen

Näiden jo mainittujen peilien, ruukkujen, oksien, purkkien ja purnukoiden lisäksi pöydissä oli jokaisen aikuisvieraan kohdalla servettitaskun kera viini- ja vesilasi sekä aterimet. Myös vesikannu ja viinipullot mahtuivat pöytiin hyvin.

©Iiro Rautiainen

Mitäs te lukijat tykkäätte näistä meidän pöytäasetelmista? Itse olin niihin ihan tositosi tyytyväinen! Vaikka me ei tehty koekattausta tai testattu pöytien koristeita mitenkään muutenkaan etukäteen, toteutui visioni aika lailla täydellisesti. Himpun verran niissä voisi ehkä olla enemmän violettia, mutta se on pikku juttu :) 

Iso kiitos pöytien somistuksesta vastanneille apujoukoille! <3 Aatelkaa, en itse ehtinyt oikeastaan ollenkaan olla konkreettisesti mukana pöytien laittamisessa ja näin upeaa jälkeä tuli ilman mun jatkuvaa vahtaamistakin! :)

©Iiro Rautiainen

Glitteröidyt pöytänumerot

Mun iskä oli tosi suurena apuna kaikenlaisessa rakentamista tai muuta puutyöosaamista vaativissa häävalmisteluissa. Hän teki mm. yhdessä Keken kanssa meidän glitteröidyt pöytänumerot from scratch, tienvarsikyltit, boolimaljojen alustat sekä spraymaalasi huikean määrän pöytäasetelmien kukkamaljakoita, tuikkukuppeja ja oksia sekä hääbingokyniä. 

Iskä on paras <3

Otetaanpa ensiksi esittelyyn vaikkapa nuo mainitsemani pöytänumerot. Aluksi me tulostettiin numerot 0-9 paperille. Yksi numero per A4. Kiva fontti, ei liian koukeroinen, jotta sen pystyy leikkaamaan vanerista kuviosahalla. 

Sahaamisen jälkeen numerot liimattiin kuumaliimalla grillitikkuihin ja niihin suihkittiin pohjamaaliksi valkoinen väri. Tämän jälkeen ne saivat kerroksen sprayliimaa, jonka päälle ripoteltiin hopeista glitteriä. Glitteriä löysin halvimmalla Halpa-Hallista (100g/3,95€). Netistä en tosin sitä edes metsästänyt. Glitteriä kului meidän 11 numeroon muuten yllättävän vähän. Ei siis kannata ostaa sitä ihan järjettömiä määriä. 

Me ei viimeistelty numeroita mitenkään, mutta suosittelen kyllä suihkimaan vähintään vaikka hiuslakkaa glitterin päälle. Meillä nimittäin ainakin glitter varisi melkoisesti numeroita liikutettaessa. Seukki postauksessa näytän, miltä pöytänumerot näyttivät tositoimissa ;) Näissä kännykkäräpsäisyissä ne ovat nimittäin vasta pohjamaalivaiheessa.

Ihanaa ystävänpäivää murut! <3 Me juhlitaan sitä Keihon (Keken nimeä on viännetty täällä mualimalla jos mihin muotoon ja tämä espanjalaisvaikutteinen on niistä viimeisin ;D) kanssa kotitekoisen pihviaterian ja Walking Deadin uuden jakson kera. Pus pus!

Hääbingoilua

Kuten viime postauksessa kirjoittelin, oli meillä siis hääbingot ja ne sijaitsivat jokaisen vieraan istumapaikalla ohjelmalappusen toisella puolella. Puolilla vieraista oli yhdenlaiset bingoruudut ja toisella puolikkaalla toisenlaiset. Näin koitettiin välttää liian nopeita bingo-huutoja ja saada mahdollisimman paljon erilaisia tehtäviä toteutukseen. Kuten muutkin häiden paperituotteet on bingotkin suunniteltu PicMonkeylla ja niiden värit ja ulkonäkö noudattelevat muiden paperituotteiden lookia.

©Iiro Rautiainen

Bingokynätkin vieraille piti tietenkin olla. Eikä ihan mitkä tahansa kynät, vaan suurin osa kynistä on lainattu Ikealta :D Näin me saatiin taas hiukan mun ruotsalaisia juuria häihin mukaan ;) Kyniä piti tietty vähän tuunata, sillä eihän ne sellaiset vaalean puun väriset nyt vaan sopineet. Yhdessä mun vanhempien ja Keken kanssa me sitten ensin hiottiin hiomapaperilla kynistä logot veks ja maalattiin ne hopealla spraymaalilla. Kynät oli tosi kätevä asetella terä edellä palaseen styroksia ja suihkia menemään. Hieno yksityiskohta nämä kynät, morsian tykkäs! Kiitos apureille! <3

Hopeinen bingokynä haarukan vieressä vasemmalla.
©Iiro Rautiainen

Sitten hiukan bingon toteutuksesta. Nythän meidän bingoissa luki: "Kerää neljän suora ja huuda BINGO! Kolme nopeinta voittaa palkinnon". Näin jälkikäteen ajateltuna tarkentaisin hiukan bingo-ohjeita. Bongasin nämä mielestäni tosi hyvät tarkennukset Häähullun haaveiluja -blogista (muistaakseni): a) vieras ei saa rastia ruutua yli omasta ruudukostaan, mikäli sen toteuttaa joku hänen omasta pöytäseurueestaan ja b) ensiksi etsitään vaakarivi, sitten pystyrivi ja lopuksi kahden bingo-huudon jälkeen rivi kulmasta kulmaan. 

Meillä bingovoittajat selvisivät, ei nyt ehkä liian pian, mutta tavallaan liian helposti. Jotkut nimittäin ottivat esim. itse selfien ja saivat siten yhden ruudun raksittua. Eikä siinä mitään! Itsekin olisin varmasti tehnyt samalla tavalla, kun sitä ei kerta ollut kiellettykään ;) Mutta suosittelen kyllä tarkentamaan bingo-ohjeita, niin peli kestää hiukan pitempään ja on ehkä vieraillekin siten vähän mielekkäämpää. En ole kauheasti kuullut palautetta vierailtamme hääbingosta (kuten en itse asiassa koko häistä, sillä mehän lähdettiin tosi pian häiden jälkeen takaisin tänne Jenkkilään), mutta uskoisin, että suurin osa piti sitä ihan kivana "sivutehtävänä".

Bingopalkintoja oli muuten mun mielestä tosi hankala miettiä! Piti koittaa valita sellaisia palkintoja, jotka sopisivat kaikille: naisille ja miehille, lapsille ja aikuisille. En myöskään halunnut palkintojen olevan liian isokokoisia, jotta vieraiden olisi helppo roudata ne mukanaan kotiin. Lopulta hankimme pitkän pähkäilyn jälkeen sateenvarjon, raaputusarvan ja Muumi-tyynyliinan. Ensimmäinen bingohuutaja sai valita palkinnoista hänelle mieluisimman, toisen bingon huutanut sai tehdä seuraavan valinnan ja kolmannelle jäi sitten jäljelle se palkinto, jota aiemmat eivät olleet huolineet :)

Pöytäkartta ikkunankehyksissä

Lahjapöydän ja sormenjälkipuun jälkeen vieraiden oli aika etsiä istumapaikkansa juhlasalista. Tässä heillä toimi apuna tämä hieno pöytäkartta:

©Iiro Rautiainen

Kartta sijaitsi samassa juhlasaliin vievässä välikössä lahjapöydän ja vieraskirjan kanssa. Se aseteltiin nojaamaan juhlasaliin vievän oven viereen seinää vasten ja siitä ihmiset pystyivät tsekkaamaan ennen juhlasalin puolelle astumista, missä pöydässä heidän oli määrä istua.

Saamme kiittää isäni hienoista hamstraajaluonnetta siitä, että tämä upea vanha ikkunanpoka oli rekvisiittana häissämme. Iskä oli tämän jostain työkaverinsa remonttiprojektista joskus autotalliinsa säilönyt ja nyt sille vihdoin tuli käyttöä. Kuten kuvasta näkyy ovat karmit jo hyvinkin kuluneet ja rustiikkiset, mutta minusta se on vain hyvä juttu. Emme kunnostaneet niitä yhtään mitenkään ennen häitä, mitä nyt pikkuisen harjasimme pahimpia irronneita maalisuikaleita pois. Ja taisi joku hiukan pyyhkäistä itse ikkunalasejakin, kai :)

Kuten jo aiemmin kirjoittelin jäi istumajärjestyksen tekeminen meillä tosi viime tippaan, mutta se ei ollut yhtään niin paha nakki kuin etukäteen pelkäsin. Halusimme aivan ehdottomasti istumajärjestyksen häihimme, sillä olemme itse olleet muutaman kerran juhlissa, joissa sitä ei ole ollut ja koska olemme saapuneet kekkereihin vasta viime tipassa, olemme joutuneet istumaan vieraaseen seuraan. Ihan kivaa meillä toki niissäkin juhlissa on ollut, mutta varmasti olisi ollut vielä kivempaa edes hiukan tutummassa pöytäseurueessa. 

Jouduimme vielä istumajärjestyksen valmistuttua tekemään siihen hiukan muutoksia, sillä pöytien alkuperäistä sijaintia piti vähän fiksata tilan maksimoimiseksi. Keke tulosti vieraiden nimet pöytäkunnittain A4-kokoisille papereille kivalla fontilla ja pikkuveljeni sai tehtäväkseen asentaa paperit ikkunaruutujen takapuolelle teipillä ja jäljentää nimet liitutaulutussilla ruutujen etupuolelle. Tussista oli loppua tehot kesken kaiken, mutta onneksi viimeisetkin nimet saatiin edes jotenkin kirjoitettua paikalleen. Jäljentämisen jälkeen paperit teippeineen poistettiin ikkunalasien takaa ja tadaa: valmista tuli! Kiitokset vielä velulle urakasta! <3

©Iiro Rautiainen

Näin jälkiviisaana olisin tilannut eBaystä useamman liitutaulutussin ja asetellut ikkunankarmin alle jonkin laatikon tai vastaavan, jotta koko pöytäkartta olisi ollut hiukan ylempänä lattiatasosta. Mutta näistäkin puutteista huolimatta jokainen vieras tuntui löytäneen paikkansa, kun saavuimme hevoskyydillämme juhlapaikalle ja se on hyvä juttu se :) Edulliseksi tämä DIY-pöytäkartta joka tapauksessa tuli, kun eihän me maksettu muusta kuin liitutaulutussista. Suosittelen siis ehdottomasti autotallien ja varastojen tonkimista ennen häitä. Niistä voi tehdä jos minkälaisia löytöjä! 

Hää"auton" koristelu

Häitä edeltävät päivät olivat toooosi kiireisiä ja jouduin loppuvaiheessa jo valitettavasti priorisoimaan asioita. Yksi jutuista, jotka jouduin jättämään pois siitä yksinkertaisesta syystä, että mulla ei vaan enää ollut aikaa niiden toteutukseen, oli yleensä auton takalasiin kiinnitettävä "Just Married" -kyltti. Olin tästä tosi harmissani, mutta luotin siihen, että hevoskyyti on tarpeeksi näyttävä ilman kylttejä tai muitakaan koristeita, ja koitin unohtaa koko asian.

KUNNES me päästiin kaasojen kanssa vihdoin veljeni kämpille häitä edeltävänä iltana ja kaaso S yllätti mut täydellisesti. Tuo ihana IHANA nainen oli käynyt askartelemassa äitinsä luona meille kyltin kärryjen perään laitettavaksi! Sen takia hän häipyi hiukan etuajassa juhlapaikan koristelutalkoista tuona iltana. Olin tosi otettu tästä kauniista eleestä! <3 Ihana IHANA S!

©Iiro Rautiainen

Kyltissä lukee Game Over. Ilmeisesti olin joskus tekstistä S:n kanssa puhunut, kun hän oli osannut sen kylttiin valita. Bongasin fraasin jo joskus aivan hääsuunnittelun alkuaikoina jostain ja tiesin heti, että se on hyvin vahva ehdokas meidän hääautotekstiksi. Tämä johtuu siitä, että Keke, ja minäkin, tykätään pelailla kaikennäköisiä videopelejä ja meissä molemmissa virtaa enemmän tai vähemmän nörttiverta :)

Ihana S oli vielä omatoimisesti etsinyt netistä kuvan Super Mariosta ja Kaunottaren ja Hirviön Kaunottaresta ja ne koristivat kylttiä osuvasti tekstiä täydentäen. S oli valinnut prinsessan sen mukaan, kuka hänestä muistutti eniten minua. Voiko olla enää sulosempaa?! <3 Oli mulla vaan parhaat kaasot ikinä!!

Tietenkään kyltti ei ole ihan niin viimeistelty kuin se voisi olla, mutta hällä väliä! Itseni tuntien mua olisi niiiin jäänyt harmittamaan "takalasi"kyltin puuttuminen ja oon niiiin iloinen ja otettu siitä, että rakas S semmoisen meille värkkäsi noinkin lyhyellä aikataululla <3 Taitaa tuntea minut tuo ystäväiseni ;) Keken intialaiset työkaveritkin oli muuten meidän häävideotrailerista kyltin bonganneet ja kehuivat sitä kovasti :D 

Muita koristeita meidän heppakärryissä ei sitten ollutkaan. Jotkut tilpehöörit kärryn perään kolisemaan ois tietty olleet kivat, mutta ihan hevosen ja meidän kyydissä istujienkin mielenrauhan vuoksi jätettiin ne suosiolla väliin. Mielestäni heppakyyti oli oikein komea ilman mitään sen kummempia koristeitakin. Kalevi oli valinnut vaatteensa kärryn värien mukaan, mikä oli mielestäni ihan riittävästi kyydin ulkonäköä ajatellen, vaikkei nyt ihan meidän häiden teemaväreissä pysyttykään :)

©Iiro Rautiainen

Huisk huisk huisk

Ennen kirkon ovista ulos astumista otimme Keken kanssa tiukan oikean ja piilouduimme pieneen eteishuoneeseen odottamaan vieraiden poistumista kirkosta pihan puolelle. Siellä me kikatettiin (no okei, miehet ei taida kikattaa, joten sanotaan, että Keke vaikkapa hörähteli ;D) helpottuneina ja ihmeteltiin, kuinka niillä voi kestää niin pitkään ulostautua :) Onneksi bestman kuitenkin kunnon pakanan elkein tuli viihdyttämään meitä taskumattinsa kera. Pitäähän sitä nyt kerran elämässä kirkossakin pikku napanterihömpsyt ottaa ;D 

Eikä niillä vierailla varmasti oikeasti kovin kauaa mennyt ulos siirtymisessä. Oltiin vaan niin täpinöissämme ja huojentuneita siitä, että kirkko-osuus oli ohi, että haluttiin äkkiä vieraidemme pariin ja juhlapaikalle. Sitä paitsi odottelu taisi olla ihan mun oma mokani, sillä se johtui suurimmaksi osaksi ilmeisesti siitä, että halusin riisin/ruusun terälehtien/ilmapallojen/saippuakuplien sijaan vieraillemme jaettavan huiskutuskepit kirkon ovella ;) Niitä oli melkoinen nippu ja nauhat olivat kietoutuneet yhteen, mikä hankaloitti kovasti jakohommiin nakitettujen poikien työtä. Sori O ja V! :) Näin jälkiviisaana pyörittäisin nauhat rullalle kepin ympärille ja kiinnittäisin palalla teippiä (kuten esim. tässä blogissa on tehty). Näin ne olisi ehkä noin tuhat kertaa helpompi jakaa vieraille :)

Ihana yllättynyt huiskutuskepin saaja :D <3
©Iiro Rautiainen

©Iiro Rautiainen

Huiskutuskepit me askarreltiin itse apujoukkojen kanssa. Ideahan on periaatteessa simppeli. Ostetaan tikkuja (Me käytettiin puisia grillitikkuja, mutta tässähän voi käyttää mielikuvitusta ja hankkia niiden sijaan vaikkapa joitain hienoja kuviollisia paperipillejä, jos haluaa) ja nauhoja (Meillä oli pääosin hopeisia, vaaleanvihreitä ja violetteja satiininauhoja. Niitä löytyy esim. eBaystä halvemmalla kuin Suomen kaupoista, mutta meillä nauhat loppuivat välissä kesken, joten kävin ostamassa täydennystä Cittarista) ja kiinnitetään nauhat esim. kuumaliimapistoolin avulla tikkuihin. Meille (lue: minulle :'D) näin yksinkertainen malli ei kuitenkaan riittänyt, vaan pitihän sitä vähän hifistellä ;)

1) Ensinnäkin me maalattiin puiset grillitikut valkoisella spraymaalilla, sillä eihän nyt vaaleaa puuta voi meidän häiden teemavärien kanssa sekoittaa ;D 

2) Toisekseen keppien päihin lisättiin pienet paperiviirit, joissa luki onnitteluhuudahduksia kuten vaikkapa "Congrats", "Jippii" tai "Hurraa". Ensimmäiset varsinaiset askartelutalkoot järjestettiin suht lyhyellä varoitusajalla, joten en ehtinyt suunnittelemaan viiripohjia tietokoneella itse. Onneksi kuitenkin netistä löytyi tähänkin ongelmaan ratkaisu ja lainasin viiripohjat eilen tein -blogista sekä Flights of Fancy -blogista. Viirinauhat tulostettiin tavalliselle valkoiselle kopiopaperille, leikattiin ja liimattiin tikkuun nauhojen yläpuolelle. Tavallinen paperiliima riitti tähän.

3) Kolmanneksi tikkuihin kiinnitettiin pieni tiuku, joka helisi hennosti keppiä heiluttaessa. Tiuku solmittiin ensin pätkään ompelulankaa ja sen jälkeen naru kiedottiin tikun ympärille.

Huiskutuskepit vaikuttavat ensikuulemalta suht yksinkertaisilta tehdä, mutta kyllä niissä ihan oikeasti on hommaa. Ainakin jos niihin lisää muutakin kuin pelkät nauhat. Joten suuret kiitokset kaikille apureille! Kepit eivät varmasti olisi valmistuneet häihin mennessä ilman teitä <3 Jos jotain tekisin keppien suhteen toisin, niin haluaisin ehdottomasti nauhoista pidemmät! Mitä pidemmät nauhat, sen näyttävämmät ja hienommat kuvissa. Meidän nauhat olivat ehkä n. 40 cm, mikä on mielestäni liian vähän. Nyt jos saisin päättää niin leikkaisin niistä ainakin 60-senttisiä. Vinkki! Älkää pihdatko nauhojen pituudessa, vaikka kuinka siltä tuntuisi. Pituudella ON väliä! ;D

©Iiro Rautiainen

©Iiro Rautiainen

Back to the wedding day. Huiskutuskeppien jakamisen jälkeen me saatiin Keken kanssa vihdoin astua kirkosta ulos. Taivas oli pilvinen, mutta onneksi ei satanut. Tunnelma ulkona oli jotenkin rauhallinen, oudon hiljainen. Kukaan ei puhunut mitään, tiu'ut vain helisivät. Se oli oikeastaan kivaa, mutta oikeastaan olisi ollut kiva kuulla hurraa-huutoja ja taputusta. Mua on vissiin vaikea miellyttää :D Joka tapauksessa oli ihana nähdä rakkaita hymyileviä kasvoja ympärillä <3 Me pysähdyttiin hetkeksi kirkon ovelle ja suudeltiin, minkä jälkeen me lähdettiin astelemaan vieraidemme muodostamaa kunniakujaa pitkin kohti meidän häämenopeliä. Mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa... ;) 

©Iiro Rautiainen

©Iiro Rautiainen

©Iiro Rautiainen

©Iiro Rautiainen

©Iiro Rautiainen