Pöytäkartta ikkunankehyksissä

Lahjapöydän ja sormenjälkipuun jälkeen vieraiden oli aika etsiä istumapaikkansa juhlasalista. Tässä heillä toimi apuna tämä hieno pöytäkartta:

©Iiro Rautiainen

Kartta sijaitsi samassa juhlasaliin vievässä välikössä lahjapöydän ja vieraskirjan kanssa. Se aseteltiin nojaamaan juhlasaliin vievän oven viereen seinää vasten ja siitä ihmiset pystyivät tsekkaamaan ennen juhlasalin puolelle astumista, missä pöydässä heidän oli määrä istua.

Saamme kiittää isäni hienoista hamstraajaluonnetta siitä, että tämä upea vanha ikkunanpoka oli rekvisiittana häissämme. Iskä oli tämän jostain työkaverinsa remonttiprojektista joskus autotalliinsa säilönyt ja nyt sille vihdoin tuli käyttöä. Kuten kuvasta näkyy ovat karmit jo hyvinkin kuluneet ja rustiikkiset, mutta minusta se on vain hyvä juttu. Emme kunnostaneet niitä yhtään mitenkään ennen häitä, mitä nyt pikkuisen harjasimme pahimpia irronneita maalisuikaleita pois. Ja taisi joku hiukan pyyhkäistä itse ikkunalasejakin, kai :)

Kuten jo aiemmin kirjoittelin jäi istumajärjestyksen tekeminen meillä tosi viime tippaan, mutta se ei ollut yhtään niin paha nakki kuin etukäteen pelkäsin. Halusimme aivan ehdottomasti istumajärjestyksen häihimme, sillä olemme itse olleet muutaman kerran juhlissa, joissa sitä ei ole ollut ja koska olemme saapuneet kekkereihin vasta viime tipassa, olemme joutuneet istumaan vieraaseen seuraan. Ihan kivaa meillä toki niissäkin juhlissa on ollut, mutta varmasti olisi ollut vielä kivempaa edes hiukan tutummassa pöytäseurueessa. 

Jouduimme vielä istumajärjestyksen valmistuttua tekemään siihen hiukan muutoksia, sillä pöytien alkuperäistä sijaintia piti vähän fiksata tilan maksimoimiseksi. Keke tulosti vieraiden nimet pöytäkunnittain A4-kokoisille papereille kivalla fontilla ja pikkuveljeni sai tehtäväkseen asentaa paperit ikkunaruutujen takapuolelle teipillä ja jäljentää nimet liitutaulutussilla ruutujen etupuolelle. Tussista oli loppua tehot kesken kaiken, mutta onneksi viimeisetkin nimet saatiin edes jotenkin kirjoitettua paikalleen. Jäljentämisen jälkeen paperit teippeineen poistettiin ikkunalasien takaa ja tadaa: valmista tuli! Kiitokset vielä velulle urakasta! <3

©Iiro Rautiainen

Näin jälkiviisaana olisin tilannut eBaystä useamman liitutaulutussin ja asetellut ikkunankarmin alle jonkin laatikon tai vastaavan, jotta koko pöytäkartta olisi ollut hiukan ylempänä lattiatasosta. Mutta näistäkin puutteista huolimatta jokainen vieras tuntui löytäneen paikkansa, kun saavuimme hevoskyydillämme juhlapaikalle ja se on hyvä juttu se :) Edulliseksi tämä DIY-pöytäkartta joka tapauksessa tuli, kun eihän me maksettu muusta kuin liitutaulutussista. Suosittelen siis ehdottomasti autotallien ja varastojen tonkimista ennen häitä. Niistä voi tehdä jos minkälaisia löytöjä! 

Istumajärjestyksen teko

Ehkä joku jo arvasikin, että se viime postauksessa mainitsemani suhteellisen viime tippaan jätetty askare oli niinkin ihana kuin istumajärjestyksen teko. Torstai-iltana myöhään me siis istahdimme Keken kanssa tietokoneelle. Tiesin, että netistä löytyy jos minkälaista plaseerausohjelmaa ja uskoin homman hoituvan helpoiten jollakin niistä (googlaa esim. wedding seating app vaihtoehtoja löytääksesi). Kuitenkin paria ohjelmaa kokeiltuamme totesimme ne huonoiksi. Yhdessä mm. ei voinut sijoittaa pöytiin ilmaiseksi kuin muistaakseni 30 henkeä... No meillä vieraita oli yli puolet enemmän, joten se oli no go. Ehkä parempiakin sovelluksia olisi löytynyt, mutta me päätimme siinä vaiheessa vaihtaa tuohon niin perin perinteiseen metodiin eli kirjoitimme vieraiden nimet post it -lapuille ja eikun hommiin.

Lajittelimme ensin perheet, pariskunnat ja kaverikunnat omiin nippuihinsa sen mukaan, keiden ainakin halusimme pääsevän samaan pöytään istumaan. Meillähän pöydät olivat kahdeksan hengen neliöpöytiä. Pöytiä oli 10, mutta vieraita vähemmän kuin 80, joten meille jäi hiukan liikkumavaraa pöytäjärjestyksen suhteen siinä mielessä, että joihinkin pöytiin pystyi jättämään tyhjän/tyhjiä paikkoja. Jokaiseen pöytään ei siis ollut pakko mahduttaa tasan kahdeksaa vierasta, vaan myös seitsemän tai jopa kuusi oli joissain tapauksissa passeli lukumäärä. 

Olin lukenut etukäteen mm. hääblogeista, kuinka vaikeaa ja rasittavaa pöytäjärjestyksen laatiminen on. No. Meille se oli kyllä yllättävän helppoa eikä meillä totta puhuen siinä kauaa nokka tuhissut. Ja mielestäni onnistuimme siinä jopa aika hyvin (seuraavana päivänä se ei kaivannut kuin yhden tai kaksi pientä fiksausta). Tietenkään kaikkia häävieraita ei millään voi miellyttää, mutta luulen, että kenellekään ei tullut mielestään ihan hirveen kamalat istumakaverit :) Älkää siis arvon morsiankollegat liikaa peljätkö istumajärjestyksen tekoa! Ei se välttämättä olekaan niiiin paha rasti kuin pelotellaan :)