Terveiset sohvan pohjalta

Kaksi viikkoa, yksi 30v.-synttäripäivä, kymmeniä hömppäleffoja, satoja nenäliinoja (joihin on pyyhitty niin kyyneleitä kuin räkääkin) ja tuhansia tylsiä hetkiä myöhemmin... Täällä ollaan. Helmikuun alkupuoli meni armottomasti instaten Hulvatonta Hääkisaa varten ja blogi jäi harmikseni vähemmälle huomiolle. Ystävänpäivä kului hienosti ja hektisesti LMD:ssä. Päivä oli ihana, vaikkakin jäi harmittamaan, että ehdin jutella teidän muiden hääbloggaajien kanssa ikävän vähän. Kiitos kuitenkin mukavista rupatteluhetkistä teille kaikille, joiden kanssa juttusille kerkesin! Erityisesti sulle Monika! <3 Ja tietenkin onnittelut kaikille Vuoden hääblogi -äänestyksessä voiton napanneille blogittarille! I'm proud of you! <3 Hulvattomasta Hääkisasta ja LMD:stä muutenkin lupaan kirjoitella vielä ihan oman postauksen verran, jahka saan järjestäjiltä ja mun mahtavalta Mustaa Makiaa -tiimiltä matskua sitä varten.

Sairastuin flunssaan aika pian LMD:n jälkeen ja vieläkään se ei ole otettaan musta kokonaan hellittänyt. Väsy on armoton ja osa siitä voitaneen laittaa myös Hulvattomaan Hääkisaan kuluneen panostuksen piikkiin. Yöunet jäivät noina kilpailua edeltäneinä parina viikkona turhan vähälle. Sen siitä saa...

Puuh. Mustaa Makiaakin on väsynyt.

Täytyy myöntää, että näiden muutaman viikon aikana, kun blogini on viettänyt hiljaiseloa, on kirjoittaja kärsinyt flunssan lisäksi myös jonkinlaisesta hää-ähkystä. En ole jaksanut ajatella koko häitä, en lukea muita hääblogeja, en surffailla Pinterestissä enkä tilailla hääkrääsää eBaystä. Jopa teidän rakkaiden lukijoideni tänne blogiini jättämiin kommentteihin en ole vastannut. Ja siitä jos mistä olen kokenut huonoa omaatuntoa, mistä ahdistus koko hääaiheen ympärillä on entisestään kasvanut. Mutta tietäkää se, että olen hautautunut peittojen alle sohvalle kaukosäätimen kanssa enkä ole jaksanut somettaa muutenkaan. Täytin maanantaina 30 vuotta enkä ole vieläkään osoittanut FB-kavereilleni kiitollisuutta heidän onnitteluistaan...

Nyt sain kuitenkin vihdoin revittyä itseni takaisin sosiaaliseen elämään ja mistäs muualtakaan tämän paluun ihmisten ilmoille aloittaisin kuin täältä teidän paristanne. Tässä postauksessa itsessään ei kyllä ole päätä eikä häntää, mutta onpahan nyt ainakin ensimmäinen askel otettu tässä sosiaalistumisprosessissani. Katsotaan, jos saisin lähipäivinä jotain muutakin kuin tajunnan virtaa tänne suollettua. Monia monia puolivalmiita postauksia tuolla luonnoksissa odottelisikin. En vain voi osaa niistä vielä julkaista, darn it :/ Toivottavasti pääsisin pian tuotakin salaisuuksen varjoa jo raottamaan.

No ei vaitiskaan :)

Keke kysyi multa maanantaina, että miltä se nyt tuntuu olla kolomikymppinen. Sairaalta, vastasin minä ;) Parempaa loppuviikkoa meille kaikille! Pus <3

Uusi vuosi, uudet kujeet

Heippa kaikille! Mulla on takana kiireisin loppuvuosi ikinä ja se näkyy postaustauon pituudessakin. Paljon hyvää on tapahtunut. Osasta voin kirjoitella teille heti, osasta täytyy vielä hetkeksi vaieta. Sen verran voin kuitenkin paljastaa, että yllätyksiä on luvassa! ;) Pysykää siis kuulolla!

Hiukan taidan tässä muistella menneitä ja todeta, että siirryn enemmän kuin mielelläni uuteen vuoteen ja jätän menneen riemuiten taakseni. Takana on nimittäin elämäni tähän mennessä raskain vuosi. Olen kärsinyt ja kärsin edelleen kovista päänsäryistä, joiden takia olen joutunut mm. olemaan poissa töistä kohta vuoden päivät. Yksittäistä ja selkeää syytä kivuille ei vielä tähänkään mennessä ole löytynyt. Sen verran tiedämme, että kipu on kroonistunut ja parhaamme mukaan yritämme lääkärien kanssa sitä hoitaa. Kurjinta tässä tilanteessa on juuri tuo epätietoisuus ja jaksaminen on välillä ollut koetuksella. Mutta onneksi mulla on elämässäni ihania ihmisiä, etunenässä tietenkin mieheni, perheeni, sukulaiseni ja ystäväni, jotka ovat pitäneet minut järjissäni ja tukeneet hankalina hetkinä. Kiitos! <3

Eteenpäin sano mummo lumihangessa. Toivotaan, että pahin on jo takana! Lähetän kaiken sympatiani ja paljon kauniita ajatuksia kaikille samanlaisten asioiden kanssa painiville <3 Kyllä se aurinko paistaa joskus vielä meillekin!

Uutta vuotta juhlimassa 2008.

Kiitos myös teille blogini lukijat! Tulevat häät, niiden suunnittelu, muiden blogimorsianten positiivisuus ja ennen kaikkea teidän lukijoiden ihanat kommentit ovat auttaneet minua eteenpäin. Kuten olen aiemminkin monesti sanonut, ette tiedäkään kuinka paljon teistä on ollut minulle iloa ja apua. Häät ja kaikki niiden ympärillä pyörivät asiat, ihmiset ja ajatukset ovat olleet mulle korvaamattomia. Älkää koskaan aliarvioiko kauniiden sanojen voimaa! Syvin kiitokseni siis kaikesta siitä tuesta ja ilosta, jota olette minulle antaneet <3

Parempaa uutta vuotta meille kaikille!

Täällä mä olen

Pari viikkoa hiljaiseloa takana. Terveys on tässä vähän reistaillut ja ajatukset ovat pyörineet luonnollisesti sen ympärillä. Nyt ajattelin testata, jos tänne kirjoittamalla ja kivempia asioita ajattelemalla saisin mieltäni vähän korkeammalle.

Oulussa oli pari viikkoa sitten Qstock (Kyllä. Olin paikalla, kun Mustan Barbaarin keikka keskeytettiin ;)). Festareista on muodostunut meille sulhon ja kavereiden kanssa jo perinne. Tänäkin vuonna viikonloppu oli ihan huikea, vaikka ihan täysissä sielun ja ruumiin voimissa en ollutkaan. 

Ihanat festarilasit :)

Olin antanut sulholle Qstockiin asti aikaa valita itselleen bestman. Ja yhtään liian aikaisin tai liian myöhään hän ei asiaa hoitanut, vaan juuri tuona viikonloppuna pitkän harkinnan jälkeen, hän pyysi itselleen parhaista parhaimman miehen. Hyvä muruuuu! :) Nyt on siis sekin asia viivattu yli to do -listalta.

Sain yhdeltä kaveriltani suosituksen meikkaajasta. Tavoitteena olisi ottaa tuohon nuoreen neitiin yhteyttä jo tässä lähiaikoina ja kysellä vähän tarkemmin, olisiko hän mahdollisesti kiinnostunut laittamaan ainakin minun naamatauluni kuntoon vuoden päästä.

Serkkuni lupasi kysellä yhdeltä hänen tutulta Dj:ltään, että vieläkö hän heittää keikkaa Oulussa, ja häissä ylipäänsä. Ois nimittäin ihan mahtavaa saada meidän häihin bändin (jota ei ole vielä kunnolla mietitty saatika varattu) lisäksi joku soittamaan biisejä loppuillaksi Spotifyn sijaan!

Valokuvaaja-asia jumittaa vieläkin... :/ Kuulin nimittäin, että yksi tutun tuttuni tekee hääkuvauksia edullisesti... Olin jo aikoja sitten tehnyt päätöksen, että valokuvaaja on nimenomaan se, johon me häissä panostetaan, sillä kuvat ovat yksi niistä harvoista asioista, jotka jäävät hääpäivästä käteen ja muistoksi, mutta olen kuitenkin alkanut epäilemään tätä päätöstäni. Tyhmää, tiedetään...

Otin muuten vastaan uuden liikuntahaasteen, kun juokseminen ei näillä helteillä oikein nappaa ja kahvakuulailunkin aloittaminen on tuntunut liian suurelta ponnistukselta. Born to be your bride. -blogin Nellin innoittamana aloitin n. viikko sitten 30 päivän vatsalihasrääkin. Saas nähdä kykenenkö suorittamaan tämän loppuun. Aika hurjia toistomääriä pitäisi nimittäin loppuajasta jaksaa punnertaa :O

Kukkaruukusta kananhäkkiin. Tiedättekö sen tunteen, kun puhelin piippaa ja sinne ilmestyy viesti, jossa täti kertoo häihin kivan koristeidean? Tai sen tunteen, kun iskä antaa sulle ämpärillisen mustikoita, jotka on itse isolla vaivalla käynyt metsästä keräämästä? Se on hyvä tunne se. Perhe <3

Mustikkasaalis. Kiitos iskä <3

Melekonen sillisalaatti tuli tästä postauksesta. Ens kerralla sitten (ehkä) jotain järkevämpää ;)

Ps. Hoksasin, että Hääsuunnittelun ABC -välilehti oli jostain syystä hävinnyt blogista. Pahoittelut. Nyt se on taas omalla paikallaan.

I'm sick and tired of always being sick and tired

Blääh... Ihan niin kuin muu sairastaminen ei riittäisi halusi flunssan pentelekin tulla vielä mua kiusaamaan. Tämä viikonloppu onkin siis mennyt aika lailla äitin tekemät villasukat jalassa viltin alla finrexiniä pikkuveljeltä synttärilahjaksi saadusta ihanasta ja hääteemaan sopivasta muumimukista hörppien. Ja tietty hääblogeja lueskellen.

Flunssasta huolimatta ajattelin kuitenkin jaksaa käydä tänään elokuvissa, sillä Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi pyörii ilmeisesti viimeisiä kertoja tänä iltana leffateatterissa Oulussa. (Nykyään muistan jopa elokuvan nimen. Aiemmin se oli mulle "Satavuotias, joka jotaki ja jotaki" :))

Toivottavasti reissu menee tänään paremmin kuin edellisellä kerralla, jolloin hirveällä tohinalla juoksimme Makuunin kautta leffateatteriin vain saadaksemme tietää, että Satavuotias oli alkanut jo tuntia aiemmin. Hups :) Pettymystä vähensi hiukan se, että leffateatterin työntekijän mukaan näytös oli ollut täyteenvarattu, joten emme olisi päässeet nauttimaan elokuvasta, vaikka olisimmekin olleet teatterilla oikeaan aikaan. Tällä kertaa emme ota riskejä, vaan hurautamme paikalle hyvissä ajoin ennakkoon varatut liput taskuissamme :) 

Ps. En malta odottaa iltaa, kun Tähtiä, tähtiä -ohjelman toinen jakso starttaa. Musta se vaikutti eka jakson perusteella niin huipulta! Irina <3