Unelmapolttarit - Miehinen näkökulma

Jatketaan vielä hetki polttariteemalla. Herättyäni keskellä viime yötä heti uudelleen nukahtamatta pyörivät ne nimittäin jälleen kerran päässäni. Omista polttareista ajatukset siirtyivät Keken polttareihin ja siihen, mitä hän toivoisi omalta polttaripäivältään. Näinpä sainkin idean kysellä Kekeltä blogeissa kiertäneen unelmapolttarihaasteen kysymykset. Aurinkoisella kävelylenkillä tänään ollessamme kävin tuumasta toimeen ja vastaukset olivat tällaisia:

1. Kuka on vastuussa polttareidesi järjestämisestä?

Lyhyesti ja ytimekkäästi: pestmäni M.

2. Ketkä osallistuvat polttareihisi?

Kutsun polttareihin saavat mm. tiivis työkaveriporukka, muutama lapsuudenystävä, veli ja lanko. Yhteensä reilut 10 miestä. Pääasiallisesti kutsun saavat sellaiset ihmiset, joiden kanssa tulee kahviteltua silloin tällöin. Lisäksi kutsutulla täytyy olla tarpeeksi hyvä juomakunto :D

3. Mitä odotat polttareiltasi

Mökkiviikonloppua (vähintään 2 yötä).

4. Millaista ohjelmaa polttareissasi on?

Saunomista ja kalijaa. Ehkä änäriä.

5. Mitä et halua polttareiden sisältävän?

Korkeita paikkoja, veteen liittyviä aktiviteetteja eikä pakotusta baariin. 

Kuva

Näin äkkiseltään voisi vetää johtopäätöksen, että miehet eivät taida pohtia polttareitaan niin paljon etukäteen kuin me naiset (vastausten pituuden perusteella siis :D) ja he tyytyvät aika vähään. Olen kuitenkin huomannut, että usein miesten polttarit maksavat huomattavasti enemmän kuin naisten. Ehkä se johtuu siitä, että monesti miesten polttarit ovat useampipäiväisiä kuin meidän. Tai sitten polttareiden järjestäjät eivät vaan jaksa pitää kovin tarkkaa kirjaa kuluista :) Kaikesta huolimatta molemmilla sukupuolilla taitaa olla kuitenkin suht samanlaiset odotukset polttareilta; kiva päivä yhdessä hyvien ystävien kanssa :)

Koska en haastanut muita bloggaajia kertomaan omista polttareistaan unelmapolttarihaasteen avulla, haastankin teidät nyt haastattelemaan puolisoitanne ja selvittämään näin heidän toiveensa polttaripäivän suhteen :)

Keväisen kaunista viikonloppua kaikille!

Juttua unelmapolttareista

Mun blogin luonnoksissa on jo pidemmän aikaa lymyillyt polttariaiheinen postaus, ja kun sekä Our love is a diamond -blogin Marija (joka pisti alulle koko homman) että Love is a million little things -blogin Karoliina, heittivät minua Unelmien polttarit -postaushaasteella, oli siihen tietenkin tartuttava ja viimeisteltävä tämä postaus julkaisukuntoon. Kiitos tytöt perseelle potkimisesta! ;D

1. Kuka on vastuussa polttareidesi järjestämisestä?

Mun kultaakin kalliimmat kolme kaasoani. Toki varmasti muutkin polttareihin osallistuvat kertovat kaasoille mielipiteitään ja osallistuvat omalta osaltaan polttareiden ajankohdan, budjetin ja ohjelman suunnitteluun, mutta lopullinen päätösvalta on kaasoilla. Ainakin luulisin näin :)


2. Ketkä osallistuvat polttareihisi?

Tätä asiaa olen pohtinut siitä lähtien, kun kihlauduimme ja ehkä jo vähän aiemminkin. Tämä on oikeasti mulle ehkä se kaikista vaikein yksittäinen asia häiden järjestämisessä; polttareiden vieraslistan laatiminen. Elämässäni on paljon ihania naisia, mutta kai se raja on tässäkin asiassa vain johonkin vedettävä, nyyh. Päädyin lopulta siihen, että kutsun polttareihin vain heitä, jotka saavat kutsun myös häihimme. Mielestäni olisi tylyä pyytää kaveri etkoille ja jättää kutsumatta itse juhliin. Vaikka toisaalta, en kyllä itse pahastuisi, mikäli saisin kutsun jonkun kaverini polttareihin enkä lainkaan häihin... 

Häihin kutsun ystäviä vuosien takaa, joiden kanssa en ole enää viime vuosina ollut kovin paljoa yhteyksissä. Nämä ystävät pyydän vain häihin ja polttareihin kutsun ainoastaan heidät, joiden kanssa olen vielä tälläkin hetkellä enemmän tekemisissä. Polttareihin kutsun siis lukioaikaisen tyttöporukkamme totta kai. Muutaman ystävän ala-asteajoilta. Pari entistä työkaveria. Äitini, siskoni, tätini ja serkkujani. Yhteensä n. 15 ihanaa naista, joista toivottavasti mahdollisimman moni pääsee kanssani polttaripäivänä hulluttelemaan. Can't wait! :)


3. Mitä odotat polttareiltasi?

Odotan polttareiltani mukavaa yhdessäoloa läheisteni kanssa, paljon naurua ja yllätyksiä, hyvää (ruokaa ja) juomaa, kivoja aktiviteettejä, ysärimusiikkia, mun näköistä päivää. 

Musta olisi aivan ihanaa, jos polttareissa olisi jokin teema tai ainakin, että koko polttarikonkkaronkka olisi pukeutunut jotenkin yhteneväisesti. Olisi kiva, jos polttareiden teema olisi yllättävä eikä ehkä se kaikista ilmiselvin. Toivoisin, että tuntisin itseni nätiksi polttariasussani, ja että se ei olisi esim. mikään ylitiukka makkarankuori, jossa ei voi hengittää ja josta jenkkakahvat pursuilee yli. Asu saa olla hauska ja erilainen ja silmiinpistävä ja kekseliäs ja huomiota herättävä ja vaikka mitä, muttei mielellään kauhian ruma. Olisi ihanaa, jos polttarityylini olisi viimeistelty kauniilla meikillä ja kampauksella, joita mun ei tarvitsisi itse tehdä. 

Olisi kiva, jos alkoholipitoista juomaa olisi tarjolla sopivasti koko päivän ajan. Tarkoitus ei ole tietenkään vetää mitään perskännejä, sillä oishan se kiva, jos polttareista muistaiskin sitten seuraavana päivänä jotain. Mutta kyllä se alkoholi vaan mun mielestä kuuluu hauskanpitoon kavereiden kesken, sanokaa mitä sanotte :) Ruokaa on tietenkin myös hyvä syödä päivän aikana, että jaksaa. Mulla on kaikissa kekkereissä vähän sellainen huono tapa, että mä en monesti oikein muista muulta touhottamiseltani syödä. Eikä se monesti oikein maistukaan mulle silloin, kun on paljon kaikkea muuta hommaa. Eikä kovin aamulla myöskään. Joten ehkä ohjenuoraksi voisi polttareiden järjestäjille vinkata, että jos multa kysytään niin panostakaa mieluummin ohjelmaan ja juomaan kuin ruokaan :) Toki hyvä ruoka on ihana juttu joo, mutta siis jos pitää esim. budjetin takia valita, niin minä kyllä syön tyytyväisenä vaikka mäkkärillä euron juustoja :D 

Odotan myös, että polttareissani otetaan paljon kuvia, joille saadaan yhdessä nauraa vielä vuosien päästä. Toiveissa olisi myös, että kaasot kokoaisivat jonkilaisen polttarikansion häihin esille laitettavaksi.


4. Millaista ohjelmaa polttareissasi on?

Jos saisin toivoa, sisältäisi polttaripäiväni paljon tekemistä, mieluiten enimmäkseen sellaista, johon kaikki polttariseurueen jäsenet voivat osallistua. Toivon, että viettäisimme aikaa kaupungilla tai ylipäänsä ihmisten ilmoilla, jossa voimme herättää ihastusta tai pahennusta muissa ihmisissä :) 

Ohjelmaksi mulle kelpaa aika lailla mikä vaan. Extreme käy, vaikkakin se on usein melko kallista, joten ehkä useampi edullisempi koko polttariporukalle yhteinen aktiviteetti olisi kivempi. Hemmottelustakin toki tykkään, mutta ehkä jokin menevämpi on enemmän mua. Hierontaa ei ehkä ainakaan kannata ajatella, sillä oon yleensä aika töttöröö sen jälkeen. Manikyyrissä en ole tainnut koskaan käydä (:O), joten se ois varmasti kivaa. Äh, turhaan kai mä tähän mitään aktiviteettejä erittelen, sillä mitä tahansa mun kaasot mun pään menoksi keksivätkään, niin tykkään varmasti :)

Kaikki minut tuntevat tietävät, että "I like to move it, move it" :D Joten illan päälle olisi kiva päästä baariin krebaamaan ;) Ihan unelmajuttu ois sellanen, että jostain baarista ois meille varattu koko illaksi joku oma loossi/pöytä/soppi, jossa ne jotka ei ehkä viihdy tanssilattialla niin paljon kuin allekirjoittanut, voivat välillä lepuuttaa jalkojaan. Baariin menossa on tietenkin aina omat riskinsa; olen nimittäin varma, että esim. baarin valinta tuottaa erimielisyyksiä, kaikki ei tykkää tanssia, kaikki ei viihdy baarissa ylipäänsä, porukka voi hajota jne., mutta olen kuitenkin valmis ottamaan sen riskin. Nykyään tulee käytyä niin harvoin ihan kunnolla bilettämässä, että milloinkas muulloin olisi sen otollisempi tilaisuus kuin omissa polttareissa! Tiedän, että ketään ei voi pakottaa viihtymään baarissa tai olemaan pirteä pitkän ja hektisen päivän jälkeen, mutta toivon kuitenkin hartaasti, että edes joku jaksaa mun kanssa tanssia sinne valomerkkiin asti ja vaikka ylikin. Niin ja kaikista parasta olisi, että koko polttariporukalla olisi polttarivaatetus päällä vielä baarissakin ;) Yöpyminen yhdessä jossakin ei ole pakollista, muttei haitaksikaan.


5. Mitä et halua polttareiden sisältävän?

Morsiussaunaa. He, jotka minut tuntevat, tietävät, etten ole saunaihminen. Näin jo varttuneemmalla iällä (;D) olen oppinut saunomisesta hiukan enemmän pitämään, mutta ei se vieläkään ole oikein mun juttu. Mielelläni kyllä polttarisaunassa kävisin, mutta en polttaripäivänä. En nimittäin jaksaisi laittautua pitkän päivän jälkeen toista kertaa, sillä mun polttareissa ei suinkaan käydä saunan jälkeen raikkaina nukkumaan, ehei (ainakaan toivottavasti, paitsi jos se sauna on joskus aamuyön tunteina niin sitten ehkä joo :)). Kaikki hauskat morsiussaunataiat olisi kuitenkin kiva kokea, joten toiveenani olisikin, että voitaisiin saunoa jonakin toisena ajankohtana vaikkapa kaasojen kanssa ja pelleillä jauhoilla ja kananmunilla ja mitä näitä nyt olikaan :) 

En myöskään halua polttareihini stripparia enkä seksiväline-esittelijää. Ja jos se on vielä jollekin epäselvää niin tehtäköön vielä tiedettäväksi, että EN halua yhteisiä polttareita Keken kanssa! ;) Toivoisin myös, että jos polttarit ovat kovin lähellä häitämme, olisivat aktiviteetit sellaisia, joista ei tulisi kovin hirveesti mustelmia. Vaikka toisaalta, mullehan niitä tulee kyllä hennoimmastakin kolauksesta, joten ehkä tämä toive ei ole kauhean realistinen :D

Olen itse ollut järjestämässä polttareita kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla suurin ristiriitojen aiheuttaja polttareiden suunnittelussa on ollut raha. Yksi ensimmäisistä toiveista kaasoilleni polttareitani koskien olikin, että toivoisin, että minun polttareita suunnitellessa ei kenenkään tarvitsisi kiistellä raha-asioista. Minunkin polttariporukassani on ihmisiä eri elämäntilanteissa, joten tiedän, että kaikilla ei ole yksinkertaisesti varaa panostaa polttareihin kovin paljoa rahallisesti. Tiedän kuitenkin myös senkin, että ihanien ja ikimuistettavien polttareiden järjestäminen ei välttämättä maksa maltaita. Toivon siis, että kukaan ei mene vararikkoon polttareideni takia tai jätä överibudjetin takia kokonaan osallistumatta polttareihini. Mikäli tilanne niin vaatii, olen itsekin valmis osallistumaan polttareideni kustannuksiin. Se ei ole mikään ongelma ja tämän olen myös kaasoilleni kertonut.

Yksi tärkeä juttu polttareihin liittyen on myös se, että polttarit EI saa olla sinä viikonloppuna, kun Himoksella järjestetään Jysäri-festarit EIKÄ myöskään sinä viikonloppuna, kun Oulussa on Qstock. ENKÄ halua mennä mun työpaikalle (enkä mielellään sinne minnekään kovin lähellekään) polttaripäivänäni. 


That's it. Ei kai nää mun toiveet ihan mahdottomia ollu, eihän? ;)

Täytyypäs lähettääkin kaasoille lopullinen polttareiden vieraslista. Niillähän tulee kohta kiire suunnitella mulle täydellinen päivä! ;D Nythän on jo maaliskuun puoliväli, herranjumalaherranjumalaherranjumala! Alle 5 kuukautta häihin! *hengittelee paperipussiin*

Shoppa, shoppar, shoppade, shoppat

Käytiin perjantaina äitin, kaaso A:n ja hänen kahden ihanan pirpanansa kanssa päiväretkellä Haaparannalla (Musta on muuten edelleen todella kummallista sanoa HaaparannaLLA eikä HaaparannaSSA niinku koko lapsuuteni totuin sanomaan. Yliopistoaikoina kuitenkin opin eräältä opiskelukaveriltani, joka on Ylitorniolta kotoisin, että oikea pääte on -lla eikä -ssa. Siinä oli sulattelua, huhhuh! Ja on siis vieläkin.). 

Mutta asiaan. Piipahdettiin tietenkin myös Ikealla, josta mukaani tarttui alehintaisia (19kr/kpl) violetteja vilttejä, mikäli hääpäivämme ilta sattuu olemaan viileä. Tupakoivat tai muuten ulkosalla viihtyvät vieraamme voivat niitä sitten lainata olkapäidensä suojaksi. Ostin vilttejä kolme kappaletta ja ajattelin leikata ne puoliksi, jolloin kuusi vilukissaa saa niistä tarpeen vaatiessa yhtäaikaa lämmikettä. 

Ikealta ostin myös kokeeksi yhden Knoppa-lakanan, jotta päästään testaamaan juhlapaikalle niiden läpinäkyvyyttä pöytiä vasten. Toivon, että ohuehkoista lakanoista ei näy liikaa läpi, jotta voitaisiin tuunata niistä pöytäliinat häitä varten niin edullisia kun ovat. Haaparannan Ikealla oli muuten kuohari-, valkkari- ja punkkulasit tarjouksessa (9kr/6kpl). Ihan ältsin halpaa! :) Meillä niille ei ole tarvetta. Muutoin olisivat ehdottomasti lähteneet uuteen kotiin samoin tein.

Vierailtiin toki perinteisesti myös Ica Maxissa, josta löysin ale-hyllystä violetteja lasisia kynttiläkuppeja (10kr/kpl). Niitä oli yhteensä 8kpl ja kotiutin ne kaikki. Samasta hyllystä löysin myös pari tuollaista metallista valko-violettiraitaista sylinterimäistä säilytysrasiaa (9,90kr/kpl), joille tulee varmasti häissä käyttöä esim. karkkibuffassa. 

Haaparannan tuliaisia.

Mitäs muuta? Söin Ikeassa mm. katkarapuleivän, juoksin kummipojan 6v. kanssa kilpaa karkkikauppaan (Ja hävisin. Pitäisköhän koittaa aloitella sitä liikuntaproggista pikkuhiljaa...), hullaannuin karkkikaupassa ruotsalaisiin irtokarkkeihin (Paljon parempia kuin suomalaiset! Pitäisköhän sitä ruokavaliotakin koittaa pistää hiljalleen ruotuun...) ja en voinut olla koko ajan hymyilemättä meidän mukana reippaasti shoppailleelle pikkurinsessalle n. 9kk. Hyvä seura, kiva päivä! <3

Ja meillehän ei kyllä mitään videokuvaajaa tule. Piste.

Ne kuuluisat viimeiset sanat... Tai sitten ei. Nimittäin kyllähän meille nyt sitten kuitenkin videokuvaaja tulee. Ja oon niiiiin innoissani! :) Keke ei ehkä niinkään, mutta jospa se tässä vajaassa puolessa vuodessa ehtis tottua ajatukseen ;)

Kukas meidän häät sitten tulee taltioimaan? No hänhän on Juho Vuolas, oululainen medianomi ja rautainen videoammattilainen. Juho otti itse minuun Facebookin kautta yhteyttä ja pisti niin hyvää tarjousta kehiin, että siitä se ajatus sitten lähti. Tai jos totta puhutaan, oli idea videokuvaajasta pyörinyt mielessäni siinä vaiheessa jo jonkin aikaa. Täällä hääblogimaailmassa videokuvaajiin ja hyviin kokemuksiin heistä kun törmää jatkuvalla syötöllä. 

Alun perin ajattelin siis, että häissämme videokuvaa ottaa korkeintaan joku tuttumme ja vain vihkiminen taltioidaan, tai vihkimisen lisäksi korkeintaan puheet hääjuhlassa. Mutta pikkuhiljaa ihania ja koskettavia häävideoita muissa blogeissa nähtyäni, alkoi mieli muuttua. Ja kun Juho otti yhteyttä, oli päätös oikeastaan sillä selvä (Siis minun puoleltani. Kekeä piti vähän suostutella ;D). 

Onhan se nyt herranjestas ihanaa saada jälkipolville laadukas video häistämme <3 Se on sitten eri asia, kuinka monta kertaa sitä tulee itse katsottua :D No eiii, vitsi vitsi ;) En oikeesti malta odottaa, kuinka ihanan videon Juho saa aikaiseksi meidän hääpäivästä! Tekin siellä ruudun toisella puolella pääsette näkemään pilkahduksen hääpäivästämme videon muodossa, sillä Juho tekee meille 30-45 minuutin pidemmän videon lisäksi myös 2 minuutin tunnelmakoosteen, jonka lupaan julkaista täällä blogissa. 

Yhteydenpito Juhon kanssa on ollut mukavaa ja mutkatonta. Hän vaikuttaa ahkeralta ja innokkaalta tyypiltä. Tähän mennessä olen ollut erittäin tyytyväinen kaikkeen. Juho on vastikään avannut nettisivut vuolasmedia.com, joilta löytyy lisäinfoa, mikäli kiinnostuit hänen palveluistaan.


Tässä vielä ihana näyte Juhon taidoista:

Suomen Häämessut Oulussa

Lauantaina 31.1.2015 (Onko siitä jo niin kauan?!) järjestettiin Oulun SuperParkissa Suomen Häämessut ja me suunnattiin sinne intopiukeana äitin, kaaso A:n ja kaaso J:n kanssa. Me mentiin messuille vasta klo 13 aikaan, sillä arvelimme, että suurin osa messuväestä vierailee siellä jo aamupäivällä. Onneksemme olimme oikeassa. Jotkut näytteilleasettajistakin vahvistivat, että aamupäivällä porukkaa oli ollut enemmän, mikä sopi meille enemmän kuin mainiosti. Oli ihanaa kierrellä messuosastoja rauhassa ilman jonottamista ja ihmisten väistelyä. 

Etukäteen olin näytteilleasettajalistasta bongannut omat suosikkini, joista pari feilasi valitettavasti hiukkasen, mutta yksi ylitti kaikki odotukseni. Tämä ihana positiivinen yllätys oli nimeltään Decorio, jonka esittelijä Tiina oli erittäin mukava ja ammattitaitoinen. Hän ei tyrkyttänyt liikaa, kuten joillakin esittelijöillä on tapana ja joka minua tuppaa suoraan sanottuna hiukkasen ahdistamaan, ja kertoi asiantuntevasti palveluistaan. Keskustelimme mm. tuolihuppujen ja muiden somisteiden vuokrausmahdollisuudesta hänen kauttaan. 

Dunin pisteeseen taas petyin, sillä ainakaan silloin, kun me siihen kävimme tutustumassa, oli se miehittämätön. Kukaan ei esitellyt tuotteita, vaan kaksi pöytää oli katettu Dunin tuotteilla ja niillä oli esitteitä. That's it. Höh. 

Dunin esittelypöydät.

Kaiken kaikkiaan messut olivat oikein mukavat. Hiukan minua jäi harmittamaan kattaus- ja askarteluideoiden vähäisyys. Esim. kutsukorttimalleja ja muita häiden paperituotteita en nähnyt esillä missään. Kukkakauppa Kanervalla oli kuitenkin oikein pirteä kattaus ständillään, joskaan ei juuri meidän näköinen.

Kukkakauppa Kanervan esimerkki hääkattauksesta.

Kultaseppiä paikalla oli monia ja heillä oli näkemäni mukaan myös hyviä tarjouksia. Itse en kuitenkaan kovin paljoa sormuksia vielä katsellut (syystä, jota en valitettavasti ihan vielä voi teille paljastaa), mutta olen varma, että moni morsian ja sulhanen löysi messuilta omat rinkulansa. Juhlapaikallamme Toivolalla oli messuilla myös pisteensä ja kävinkin porisemassa sen esittelijän kanssa hetkisen. Hääpukuliikkeitä mukana oli tottakai myös ja kivahan niitä kauniita mekkoja on aina katsella, vaikka oma onkin jo hankittuna.

Viiaennan, Zazabellan ja Morsiusateljee Katariinan upeita pukuja. 

Osallistuimme kymmeniin arvontoihin (täällä jännättiin kynsiä purren osuisiko jokin arvontavoitto kenenkään meistä kohdalle. Yhteydenotosta taitaa olla kuitenkaan enää turha haaveilla...), hamstrasimme itsellemme suklaata (paitsi kaaso A, jonka jämäkkyyttä dieetin suhteen ihailen suunnattomasti! U go girl!), joimme lasilliset skumppaa (ois kyllä useampikin maistunu ;D) ja juttelimme eri yritysten edustajien kanssa. Positiivisesti minulla jäi mieleen juurikin Decorion Tiina sekä valokuvaajista Valonkorjuun Mika Saloranta. 

Skumppaa messuilun lomassa.

Kaaso A ja äitini kävivät lisäksi trimmauttamassa kulmakarvansa kuntoon erittäin edulliseen hintaan. SuperParkin ravintolassa olisi ollut edullisesti tarjolla hääteemainen buffet sekä kakkubuffet, mutta me päätimme jättää ne väliin ja suunnata messujen jälkeen kreikkalaiseen syömään (olin himoinnut Olimpoksen rapulautasta jo pitkään :P). 

WellHottarien Niina tuunaamassa kaason kulmia.

Messuilla oli myös erilaisia esitelmiä ja tietenkin the National Wedding Show. Esitelmistä emme nähneet yhtäkään, mutta muotinäytöksen katsoimme messuvierailumme lopuksi. Se oli oikein kiva erikoisine koreografioneen ja kauniine asuineen, mutta pieni miinus täytyy antaa siitä, että erityisesti näytöksen loppupuolella mallit oli puettu huolimattomasti. Muutamalla mallilla oli mekon vetoketju auki, kauniiden pitsiselkämyksisten pukujen alta näkyi rintaliivit, puvut istuivat huonosti yms. Nämä ovat toki pikkujuttuja, mutta pistävät ikävästi silmään, eivätkä anna puvuista saatika niitä myyvästä yrityksestä erityisen hyvää kuvaa. Varsinkaan, kun juontaja kertoo kuinka erinomaisesti tietyn yrityksen puvut istuvat kantajalleen juuri silloin, kun edestäsi kävelee malli, jonka puvun selkämys ei nimenomaan istu kantajalleen ei sitten yhtään. Harmikseni yksi lavaa valaisevista valoista osoitti ikävästi suoraan meihin päin, joten kuvat näytöksestä jäivät huonolaatuisiksi ja vähiin.

The National Wedding Show.

The National Wedding Show.

Lopetetaan tämä postaus kuitenkin positiiviseen nuottiin sanomalla, että messut antoivat ainakin tälle hääsuunnittelijalle taas erilaista potkua häiden järjestämiseen. Kiitos kuuluu messujen järjestäjille ja mukaville näytteilleasettajille! :)

Terveiset sohvan pohjalta

Kaksi viikkoa, yksi 30v.-synttäripäivä, kymmeniä hömppäleffoja, satoja nenäliinoja (joihin on pyyhitty niin kyyneleitä kuin räkääkin) ja tuhansia tylsiä hetkiä myöhemmin... Täällä ollaan. Helmikuun alkupuoli meni armottomasti instaten Hulvatonta Hääkisaa varten ja blogi jäi harmikseni vähemmälle huomiolle. Ystävänpäivä kului hienosti ja hektisesti LMD:ssä. Päivä oli ihana, vaikkakin jäi harmittamaan, että ehdin jutella teidän muiden hääbloggaajien kanssa ikävän vähän. Kiitos kuitenkin mukavista rupatteluhetkistä teille kaikille, joiden kanssa juttusille kerkesin! Erityisesti sulle Monika! <3 Ja tietenkin onnittelut kaikille Vuoden hääblogi -äänestyksessä voiton napanneille blogittarille! I'm proud of you! <3 Hulvattomasta Hääkisasta ja LMD:stä muutenkin lupaan kirjoitella vielä ihan oman postauksen verran, jahka saan järjestäjiltä ja mun mahtavalta Mustaa Makiaa -tiimiltä matskua sitä varten.

Sairastuin flunssaan aika pian LMD:n jälkeen ja vieläkään se ei ole otettaan musta kokonaan hellittänyt. Väsy on armoton ja osa siitä voitaneen laittaa myös Hulvattomaan Hääkisaan kuluneen panostuksen piikkiin. Yöunet jäivät noina kilpailua edeltäneinä parina viikkona turhan vähälle. Sen siitä saa...

Puuh. Mustaa Makiaakin on väsynyt.

Täytyy myöntää, että näiden muutaman viikon aikana, kun blogini on viettänyt hiljaiseloa, on kirjoittaja kärsinyt flunssan lisäksi myös jonkinlaisesta hää-ähkystä. En ole jaksanut ajatella koko häitä, en lukea muita hääblogeja, en surffailla Pinterestissä enkä tilailla hääkrääsää eBaystä. Jopa teidän rakkaiden lukijoideni tänne blogiini jättämiin kommentteihin en ole vastannut. Ja siitä jos mistä olen kokenut huonoa omaatuntoa, mistä ahdistus koko hääaiheen ympärillä on entisestään kasvanut. Mutta tietäkää se, että olen hautautunut peittojen alle sohvalle kaukosäätimen kanssa enkä ole jaksanut somettaa muutenkaan. Täytin maanantaina 30 vuotta enkä ole vieläkään osoittanut FB-kavereilleni kiitollisuutta heidän onnitteluistaan...

Nyt sain kuitenkin vihdoin revittyä itseni takaisin sosiaaliseen elämään ja mistäs muualtakaan tämän paluun ihmisten ilmoille aloittaisin kuin täältä teidän paristanne. Tässä postauksessa itsessään ei kyllä ole päätä eikä häntää, mutta onpahan nyt ainakin ensimmäinen askel otettu tässä sosiaalistumisprosessissani. Katsotaan, jos saisin lähipäivinä jotain muutakin kuin tajunnan virtaa tänne suollettua. Monia monia puolivalmiita postauksia tuolla luonnoksissa odottelisikin. En vain voi osaa niistä vielä julkaista, darn it :/ Toivottavasti pääsisin pian tuotakin salaisuuksen varjoa jo raottamaan.

No ei vaitiskaan :)

Keke kysyi multa maanantaina, että miltä se nyt tuntuu olla kolomikymppinen. Sairaalta, vastasin minä ;) Parempaa loppuviikkoa meille kaikille! Pus <3

Bling it on!

Tilasin eBaystä vähän blingiä <3 Tällaisen kaunokaisen:

Olen haaveillut jo jonkin aikaa hääpukuun sopivasta paljettibolerosta. Katsokaa nyt näitä alla olevia inspiskuvia, ai että! Krääk, kukaan erään tietyn lintulajin edustaja ei voi vastustaa näihin rakastumista, kräkrääk ;D

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Tilasin tuon oman paljettitakkini vähän summassa. Siis siinä mielessä, etten esim. paljon etukäteen mittaillut, onko se mulle sopiva. On nimittäin One size. Mutta aika passelin kokoinen se mulle onneksi oli. Halpa hinta (~20€) houkutteli ja toimitus oli nopeahko. Bolero kimmeltää ihanasti ja sille tulee varmasti käyttöä, vaikka se ei häälookiin päätyisikään. Hiukan mua nimittäin mietityttää sen sävy, joka on ehkä himpun verran tumma verrattuna muuhun hääpäivän väritykseeni. Lisäksi sen vuori on musta. Pelkään, että se erottuu valkoista hääpukua vasten rumasti.

En kuitenkaan ole valmis vielä luopumaan ajatuksesta pukea tämä kaunokainen ylleni hääpäivänä, joten tietenkin testaan sitä vielä yhdessä hääpuvun ja muiden jo hankittujen asusteiden kanssa. Wish me luck! Vaikka eipä mua kyllä kauheesti haittais, vaikka se ei puvun kanssa passaiskaan. Siinä tapauksessa saisin nimittäin alkaa pitää sitä heti ;)

Mä sitten rakastan näiden selfieiden ottamista <3 Not...