perjantai 24. lokakuuta 2014

Viime viikkojen kekkereitä ja kuulumisia

Byäääh! Vähänkö ärsyttää, kun viime viikot on olleet niin kiireisiä, etten ole ehtinyt tänne blogin puolelle päivittämään kuulumisia, lukemaan teidän muiden ihanien blogeja saatika tekemään mitään konkreettista häiden eteen.

Toki näihin muutamaan viikkoon on sisältynyt kaikkea mukavaakin touhua. Käytiin mm. Tähdessä kuuntelemassa Happoradiota (minä kuskina, mikä on hyyyyviiin harvinaista :D), emännöitiin ja isännöitiin rapujuhlia toista kertaa (tästä tehdään niiiiin perinne :)) ja järkkäsin mun ihanalle kaasolle Baby shower -juhlat (siis MINÄ, joka en ole sellaisissa ikinä edes käynyt! :))


Rapujuhlissa syötiin tietenkin niitä rapuja, tuhottiin snapseja, hoilattiin juomalauluja ja pidettiin puheita. Vieraille oli järjestetty myös ongintaa vanhaan kunnon lastenkekkerityyliin :)


Kaasoni sai baby shower -lahjaksi upean vaippakakun. Nyyttärihenkisissä juhlissa tarjolla oli mm. salaattia, gluteenitonta näkkäriä, marenkikakkua, muffinsseja ja vuohenjuustopiirakkaa, karkkia, sipsejä ja suklaata. Täytekakun sisusväri paljasti vauvan sukupuolen; it's a boy! Juhlakalun komean masun ympärille sidottiin "älä avaa ennen laskettua aikaa" -lappu ja vauvavisassa vieraat pääsivät arvuuttelemaan tulevan vauvan syntymäpäivää, mittoja, tulevaa ammattia jne. Ohjelmassa oli myös vanhojen vauvakuvien tunnistamista ja vaipanheitto (samalla idealla kuin morsiuskimpunheitto), jossa kävi aika lailla näin XD:



Näiden juhlien lisäksi me vietettiin viime lauantaina Keken kanssa meidän 12. ja viimeistä vuosipäivää, sillä tästä eteenpäinhän me juhlistetaan tietenkin hääpäiviä. En oikeastaan ollut edes ajatellut, että tekisimme mitään sen kummempaa tuon vikan vuosipäivän kunniaksi, mutta No Tahdon, Tahdon! -blogin Jannican innoittamana aloin kuitenkin haaveilla jostain mukavasta yhteisestä tekemisestä. Mun viime viikko oli tosi kiireinen enkä ehtinyt oikein ajan kanssa asiaa puntaroimaan, kun vasta perjantai-iltana myöhään. Googlettelin Oulun seuraavan päivän tapahtumia; teatterissa meni muutama näytelmä - loppuunmyytyjä, Riossa Ulla Tapaninen - ei ehkä ihan Keken cup of tea, Stand up -esityksiä  - ei ollut, keilaus - blaah, elokuviin - too ordinary... Vihdoin luovutin ja päätin tehdä Kekelle kortin...


... johon kirjoitin:

"Yli 12 vuotta sitten tapasin sattumalta komean huivipäisen lökäpöksyisen hopparipojan kymppärillä. Päivälleen 12 vuotta sitten myönsin vihdoin itselleni ja muille, kuinka paljon tuota poikaa rakastin. Nyt 12 vuotta myöhemmin rakastan häntä edelleen yhtä paljon. Tänään on meidän viimeinen vuosipäivä. Tästä eteenpäin juhlitaan hääpäiviä. Mitä jos tehtäisiin sen kunniaksi jotain spessua?"

Seuraavana aamuna annoin kortin Kekelle ja aloimme yhdessä miettiä, miten voisimme päivää juhlistaa. Päätimme varata Oulun Scandicista hotellihuoneen ja käydä syömässä hyvin, minkä lisäksi Sport it -baarissa olisi illalla esiintymässä coverbändi. Ilta oli aivan ihana, eikä mitään tuon kummempaa ohjelmaa kyllä kaivattukaan. Käytiin Fransmannissa syömässä pitkän kaavan mukaan. Jälkkäriksi tosin teki mieli Hesen pehmistä, joka syötiin romanttisesti puoliksi. Juteltiin, naurettiin ja nautittiin toistemme seurasta. Coverbändi oli mahtava ja sitä kuunnellessa ilta meni melkein liiankin nopeasti. Oli aivan sellainen olo kuin olisi ollut vastarakastuneena jossain ulkomailla. Suosittelen! Lähiseutumatkailu kunniaan! :) 

Vanha pari mielissään :)

8 kommenttia:

  1. Oi kun teillä on jo monta vuotta takana. Meillä vuosipäivä ja hääpäivä on sama päivä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, enkä kyllä yhtäkään päivää vaihtaisi pois <3 Oi, teillä onkin kiva, kun voitte sitten hääpäivän ohessa juhlia myös vuosipäivää :) Hirmu kätevää!

      Poista
  2. Voi teitä, ootte ihania <3

    VastaaPoista
  3. Ihana kuulla että teidän VIIMENEN VUOSIPÄIVÄ (miks tässä sanassa on niin kaihoisa fiilis? ;D) meni ihanasti! Parhaita on just tollaset ex-tempore fiilispohjalta keksityt jutut! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, siinä "viimeisessä vuosipäivässä" on tosiaam minustakin hiukan sellainen kaihoisa fiilis. Ehkä kun ollaan niin monta vuotta oltu jo yhdessä, niin tuntuu haikealta aloittaa vuosien laskeminen ikään kuin alusta, if u know what I mean.

      Päivä oli kyllä ihana! Ja extempore-jututhan ovat tosiaan kovin usein niitä parhaimpia ja ikimuistoisimpia :)

      Ja kiitos SINULLE! Sinun postauksestasi "se ajatus sitten lähti" :)

      Poista
  4. Kyynel tuli silmään. Minäkin muistan hyvin sen lökäpöksyn joka käsi vapisten antoi tulevalle anopille synttäriruusun kun tavattiin kasvotusten eka kertaa. Sovitte niin hyvin yhteen, muruset

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sua <3 Ihanasti sanottu! Minäkin muistan, kuinka sitä lökäpöksyä jännitti ruusun antaminen :´D

      Poista

Kiitos kaunis kommentistasi! <3 Et tiedäkään, kuinka se lämmittää mieltäni!