perjantai 6. maaliskuuta 2015

Suomen Häämessut Oulussa

Lauantaina 31.1.2015 (Onko siitä jo niin kauan?!) järjestettiin Oulun SuperParkissa Suomen Häämessut ja me suunnattiin sinne intopiukeana äitin, kaaso A:n ja kaaso J:n kanssa. Me mentiin messuille vasta klo 13 aikaan, sillä arvelimme, että suurin osa messuväestä vierailee siellä jo aamupäivällä. Onneksemme olimme oikeassa. Jotkut näytteilleasettajistakin vahvistivat, että aamupäivällä porukkaa oli ollut enemmän, mikä sopi meille enemmän kuin mainiosti. Oli ihanaa kierrellä messuosastoja rauhassa ilman jonottamista ja ihmisten väistelyä. 

Etukäteen olin näytteilleasettajalistasta bongannut omat suosikkini, joista pari feilasi valitettavasti hiukkasen, mutta yksi ylitti kaikki odotukseni. Tämä ihana positiivinen yllätys oli nimeltään Decorio, jonka esittelijä Tiina oli erittäin mukava ja ammattitaitoinen. Hän ei tyrkyttänyt liikaa, kuten joillakin esittelijöillä on tapana ja joka minua tuppaa suoraan sanottuna hiukkasen ahdistamaan, ja kertoi asiantuntevasti palveluistaan. Keskustelimme mm. tuolihuppujen ja muiden somisteiden vuokrausmahdollisuudesta hänen kauttaan. 

Dunin pisteeseen taas petyin, sillä ainakaan silloin, kun me siihen kävimme tutustumassa, oli se miehittämätön. Kukaan ei esitellyt tuotteita, vaan kaksi pöytää oli katettu Dunin tuotteilla ja niillä oli esitteitä. That's it. Höh. 


Dunin esittelypöydät.

Kaiken kaikkiaan messut olivat oikein mukavat. Hiukan minua jäi harmittamaan kattaus- ja askarteluideoiden vähäisyys. Esim. kutsukorttimalleja ja muita häiden paperituotteita en nähnyt esillä missään. Kukkakauppa Kanervalla oli kuitenkin oikein pirteä kattaus ständillään, joskaan ei juuri meidän näköinen.


Kukkakauppa Kanervan esimerkki hääkattauksesta.

Kultaseppiä paikalla oli monia ja heillä oli näkemäni mukaan myös hyviä tarjouksia. Itse en kuitenkaan kovin paljoa sormuksia vielä katsellut (syystä, jota en valitettavasti ihan vielä voi teille paljastaa), mutta olen varma, että moni morsian ja sulhanen löysi messuilta omat rinkulansa. Juhlapaikallamme Toivolalla oli messuilla myös pisteensä ja kävinkin porisemassa sen esittelijän kanssa hetkisen. Hääpukuliikkeitä mukana oli tottakai myös ja kivahan niitä kauniita mekkoja on aina katsella, vaikka oma onkin jo hankittuna.


Viiaennan, Zazabellan ja Morsiusateljee Katariinan upeita pukuja. 

Osallistuimme kymmeniin arvontoihin (täällä jännättiin kynsiä purren osuisiko jokin arvontavoitto kenenkään meistä kohdalle. Yhteydenotosta taitaa olla kuitenkaan enää turha haaveilla...), hamstrasimme itsellemme suklaata (paitsi kaaso A, jonka jämäkkyyttä dieetin suhteen ihailen suunnattomasti! U go girl!), joimme lasilliset skumppaa (ois kyllä useampikin maistunu ;D) ja juttelimme eri yritysten edustajien kanssa. Positiivisesti minulla jäi mieleen juurikin Decorion Tiina sekä valokuvaajista Valonkorjuun Mika Saloranta. 


Skumppaa messuilun lomassa.

Kaaso A ja äitini kävivät lisäksi trimmauttamassa kulmakarvansa kuntoon erittäin edulliseen hintaan. SuperParkin ravintolassa olisi ollut edullisesti tarjolla hääteemainen buffet sekä kakkubuffet, mutta me päätimme jättää ne väliin ja suunnata messujen jälkeen kreikkalaiseen syömään (olin himoinnut Olimpoksen rapulautasta jo pitkään :P). 


WellHottarien Niina tuunaamassa kaason kulmia.

Messuilla oli myös erilaisia esitelmiä ja tietenkin the National Wedding Show. Esitelmistä emme nähneet yhtäkään, mutta muotinäytöksen katsoimme messuvierailumme lopuksi. Se oli oikein kiva erikoisine koreografioneen ja kauniine asuineen, mutta pieni miinus täytyy antaa siitä, että erityisesti näytöksen loppupuolella mallit oli puettu huolimattomasti. Muutamalla mallilla oli mekon vetoketju auki, kauniiden pitsiselkämyksisten pukujen alta näkyi rintaliivit, puvut istuivat huonosti yms. Nämä ovat toki pikkujuttuja, mutta pistävät ikävästi silmään, eivätkä anna puvuista saatika niitä myyvästä yrityksestä erityisen hyvää kuvaa. Varsinkaan, kun juontaja kertoo kuinka erinomaisesti tietyn yrityksen puvut istuvat kantajalleen juuri silloin, kun edestäsi kävelee malli, jonka puvun selkämys ei nimenomaan istu kantajalleen ei sitten yhtään. Harmikseni yksi lavaa valaisevista valoista osoitti ikävästi suoraan meihin päin, joten kuvat näytöksestä jäivät huonolaatuisiksi ja vähiin.


The National Wedding Show.

The National Wedding Show.

Lopetetaan tämä postaus kuitenkin positiiviseen nuottiin sanomalla, että messut antoivat ainakin tälle hääsuunnittelijalle taas erilaista potkua häiden järjestämiseen. Kiitos kuuluu messujen järjestäjille ja mukaville näytteilleasettajille! :)

torstai 26. helmikuuta 2015

Terveiset sohvan pohjalta

Kaksi viikkoa, yksi 30v.-synttäripäivä, kymmeniä hömppäleffoja, satoja nenäliinoja (joihin on pyyhitty niin kyyneleitä kuin räkääkin) ja tuhansia tylsiä hetkiä myöhemmin... Täällä ollaan. Helmikuun alkupuoli meni armottomasti instaten Hulvatonta Hääkisaa varten ja blogi jäi harmikseni vähemmälle huomiolle. Ystävänpäivä kului hienosti ja hektisesti LMD:ssä. Päivä oli ihana, vaikkakin jäi harmittamaan, että ehdin jutella teidän muiden hääbloggaajien kanssa ikävän vähän. Kiitos kuitenkin mukavista rupatteluhetkistä teille kaikille, joiden kanssa juttusille kerkesin! Erityisesti sulle Monika! <3 Ja tietenkin onnittelut kaikille Vuoden hääblogi -äänestyksessä voiton napanneille blogittarille! I'm proud of you! <3 Hulvattomasta Hääkisasta ja LMD:stä muutenkin lupaan kirjoitella vielä ihan oman postauksen verran, jahka saan järjestäjiltä ja mun mahtavalta Mustaa Makiaa -tiimiltä matskua sitä varten.

Sairastuin flunssaan aika pian LMD:n jälkeen ja vieläkään se ei ole otettaan musta kokonaan hellittänyt. Väsy on armoton ja osa siitä voitaneen laittaa myös Hulvattomaan Hääkisaan kuluneen panostuksen piikkiin. Yöunet jäivät noina kilpailua edeltäneinä parina viikkona turhan vähälle. Sen siitä saa...

Puuh. Mustaa Makiaakin on väsynyt.

Täytyy myöntää, että näiden muutaman viikon aikana, kun blogini on viettänyt hiljaiseloa, on kirjoittaja kärsinyt flunssan lisäksi myös jonkinlaisesta hää-ähkystä. En ole jaksanut ajatella koko häitä, en lukea muita hääblogeja, en surffailla Pinterestissä enkä tilailla hääkrääsää eBaystä. Jopa teidän rakkaiden lukijoideni tänne blogiini jättämiin kommentteihin en ole vastannut. Ja siitä jos mistä olen kokenut huonoa omaatuntoa, mistä ahdistus koko hääaiheen ympärillä on entisestään kasvanut. Mutta tietäkää se, että olen hautautunut peittojen alle sohvalle kaukosäätimen kanssa enkä ole jaksanut somettaa muutenkaan. Täytin maanantaina 30 vuotta enkä ole vieläkään osoittanut FB-kavereilleni kiitollisuutta heidän onnitteluistaan...

Nyt sain kuitenkin vihdoin revittyä itseni takaisin sosiaaliseen elämään ja mistäs muualtakaan tämän paluun ihmisten ilmoille aloittaisin kuin täältä teidän paristanne. Tässä postauksessa itsessään ei kyllä ole päätä eikä häntää, mutta onpahan nyt ainakin ensimmäinen askel otettu tässä sosiaalistumisprosessissani. Katsotaan, jos saisin lähipäivinä jotain muutakin kuin tajunnan virtaa tänne suollettua. Monia monia puolivalmiita postauksia tuolla luonnoksissa odottelisikin. En vain voi osaa niistä vielä julkaista, darn it :/ Toivottavasti pääsisin pian tuotakin salaisuuksen varjoa jo raottamaan.

No ei vaitiskaan :)

Keke kysyi multa maanantaina, että miltä se nyt tuntuu olla kolomikymppinen. Sairaalta, vastasin minä ;) Parempaa loppuviikkoa meille kaikille! Pus <3

tiistai 10. helmikuuta 2015

Bling it on!

Tilasin eBaystä vähän blingiä <3 Tällaisen kaunokaisen:


Olen haaveillut jo jonkin aikaa hääpukuun sopivasta paljettibolerosta. Katsokaa nyt näitä alla olevia inspiskuvia, ai että! Krääk, kukaan erään tietyn lintulajin edustaja ei voi vastustaa näihin rakastumista, kräkrääk ;D

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Tilasin tuon oman paljettitakkini vähän summassa. Siis siinä mielessä, etten esim. paljon etukäteen mittaillut, onko se mulle sopiva. On nimittäin One size. Mutta aika passelin kokoinen se mulle onneksi oli. Halpa hinta (~20€) houkutteli ja toimitus oli nopeahko. Bolero kimmeltää ihanasti ja sille tulee varmasti käyttöä, vaikka se ei häälookiin päätyisikään. Hiukan mua nimittäin mietityttää sen sävy, joka on ehkä himpun verran tumma verrattuna muuhun hääpäivän väritykseeni. Lisäksi sen vuori on musta. Pelkään, että se erottuu valkoista hääpukua vasten rumasti.

En kuitenkaan ole valmis vielä luopumaan ajatuksesta pukea tämä kaunokainen ylleni hääpäivänä, joten tietenkin testaan sitä vielä yhdessä hääpuvun ja muiden jo hankittujen asusteiden kanssa. Wish me luck! Vaikka eipä mua kyllä kauheesti haittais, vaikka se ei puvun kanssa passaiskaan. Siinä tapauksessa saisin nimittäin alkaa pitää sitä heti ;)



Mä sitten rakastan näiden selfieiden ottamista <3 Not...

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Vuoden Hääblogi -äänestyksen TOP10

Ei oo totta! Tämä minun piskuinen blogini on päässyt kymmenen parhaan joukkoon Vuoden hääblogi 2015 -äänestyksessä yksityisten blogien kategoriassa! ÄÄÄÄÄÄK! :D

Muut finalistit ovat:

Häähullun haaveiluja
Wedding Emilia
How to be a bridezilla
'Cause all of me loves all of you
Bussikuskin morsian
Well tied knot
As long as we're happy
Minä sinua rakastan -hääblogi
Tahdon sut tahdon

Sydämelliset onnittelut kaikille näille ihanille kanssabloggaajille! Olette todella finaalipaikkanne ansainneet! <3 Toivottavasti nähdään mahdollisimman monen kanssa Turussa!

Ja ennen kaikkea kiitos kaikille blogiani äänestäneille! <3 Tää on mulle ihan hurjan iso juttu ja suuri kunnia. Jo pelkkä ehdolla oleminen merkkas mulle paljon enkä ois kyllä uskonut näin pitkälle pääseväni. Kiitos kuuluu täysin sinulle, joka äänestit! <3

Lopulliset sijoitukset selviävät sitten vajaan viikon päästä Turussa, jonne Mustaa Makiaakin siis ravaa kaviot sauhuten ;D

lauantai 7. helmikuuta 2015

Sopivan paksut raamatut :D

Pistetäänpäs eetteriin vielä viimeinen joululahjapostaus (nyt oikeesti lupaan, että tää on viimeinen, pinky promise!). Toivoin ja sain pukilta Mariela Sarkiman kirjat Make Up Bible ja Hair Bible. 


Hair Bible ratkoo takakantensa mukaan jokapäiväisiä hiushaasteita, neuvoo hiusten hoidossa ja muotoilussa ja tarjoaa runsaasti vinkkejä hiuksista huolehtimiseen, kun Make Up Bible taas antaa ratkaisuja monenlaisiin meikkipulmiin ja tekee meikkaamisesta helppoa ja hauskaa.

Vielä en ole ehtinyt kumpaakaan lukea kannesta kanteen, mutta jo näinkin vähäisellä tutustumisella, on niistä ollut hyötyä tällaiselle ei-ihan-niin-huippu-taitavalle kaunistautujalle. 

Ihanaa kirjoissa on myös se, että niiden sivuilla esiintyvät mallit, ovat meitä tavan tallaajia, kadulta bongattuja tavallisia ihmisiä. Tämä on hyvin virkistävää nykypäivänä, jolloin joka paikassa vaalitaan yhtä tietynlaista kauneusihannetta. Hyvä Mariela! Lisäpointsit kansien herkullisista värivalinnoista ;)

perjantai 6. helmikuuta 2015

Lievästi sanottuna iloinen ja onnellinen minä tässä moi!

Jeeeeeeeeeeeeeejiiiihaaaaaaaawohooooooojabadabadoooooooooo!! Minä tuun Love Me Do -tapahtumaan ja Turkuun! Enkä suinkaan tule yksin, vaan mukanani on kolme iki-ihanaa ystävääni. Ja yhdessä me ollaan Mustaa Makiaa eli Hulvattoman Hääkisan mustat hevoset! Voitteko uskoa?! En määkään, mutta totta se on :D


Mähän kerroin ehkä alkavani houkutteluhommiin kisatiimin kokoamiseksi ja niinhän mä tein. Tai no houkuttelutaidoilleni ei kyllä kauheasti ollut tarvetta, sillä ketään noista kolmesta fantastisesta naisesta ei ihan hirveesti tarvinnu houkutella :D Tämän jälkeen kirjoitin hakemuksen (jossa kerroin kaikki noloimmat ystävilleni tapahtuneet jutut ja väritin niitä tietysti myös heistä otetuilla ylinoloilla kuvilla ;) Itseni sen sijaan esittelin hakemuksessa tietysti erittäin fiksussa ja sivistyneessä valossa XD) ja jäin jännäämään vastausta. Ja hyvinhän meille kävi, jei! :)

Tää kisa on kyllä just eikä melekeen meidän näköinen ja oloinen ja ollaan niiiiin innoissamme tästä (minä ainaki :D)! Vaikka eihän me oikeestaan edes tiedetä mihin ollaan päämme pistetty :D Kiitos vielä kerran murut, että ootte mun tiimissä <3

Ja tietenkin koska olen Mustana Makiana tulossa LMDhen tarkoittaa se myös sitä ihanaa asiaa, että tulen osallistumaan hääblogimiittiin ja tapaamaan teitä muita mahtavia hääbloggaajia. Toivottavasti näen teistä mahdollisimman monia <3 Ou jea, luvassa on varmasti niin huima ja ikimuistettava viikonloppu että!

Mustan Makian kisavalmisteluja voi seurailla Instassa: instagram.com/mustaamakiaa Olemme onnellisia ja otettuja ihan kaikenlaisesta tsemppaamisesta ja tukemisesta <3 Ja paikan päällä VPK-talolla tuki ja kannustus olisi tietenkin tärkeämpää kuin koskaan, sillä omia kannatusjoukkoja me ei täältä Oulusta mukaan saada. Kiitos jo etukäteen kaikille teille, jotka tukenne jollain tavalla osoitatte! <3


tiistai 3. helmikuuta 2015

Dymo - What the f***?

Jatketaanpa vielä yksi postaus samalla ihmettely/joululahjalinjalla. Mikä Dymo?, kuului kysymys, kun eka kertaa sanan näin. Pikainen googletus ja selvisi, että kyseessä on tarrakirjoitin. Esim. tällainen ns. "vanhahtavaa" kohokirjoitusta tekevä:

Mun ikioma tarrakirjoitin.

Tarrakirjoittimet on mulle töistä tuttuja, mutta siellä ne tekee sellasia erilaisia, ei-kohoavia ja yksinkertaisesti rumempia tarroja. Jossain blogissa aikanaan törmäsin tähän Dymo-kohokirjoittimeen ja kun näin sellaisen kaasonikin luona, oli munkin pakko saada omani. Kotona sitä voi käyttää esim. purkkien ja purnukoiden etiketteinä, nimien kirjaamiseen, onnittelukorttien teksteinä jne. Dymoa käytetään nykyään paljon myös häissä. Vain taivas ja mielikuvitus on Dymolle rajana, kuten näistä alla olevista kuvista näette:

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Itsekin haluaisin Dymo-tarrat kovasti osaksi häitämme. Esim. karkkibuffetissa karkkipurkkien nimeämiseen, paikkakyltteihin ja kutsuihin voisin sitä kuvitella käyttäväni. Saas nähdä, mitä keksitään! :)