perjantai 23. syyskuuta 2016

Lapsellista touhua, osa 1: Aarrejahti

Kuten kuvista on käynyt ilmi, oli meidän häissämme jonkin verran lapsivieraita ja halusimme tarjota heille jotain pientä viihdykettä. Päätin turvautua asiassa keneenpä muuhunkaan kuin lasten parissa työskentelevään, maailman luovimpaan ja mielikuvituksellisimpaan kaaso A:han. 

©Iiro Rautiainen

A tarttui tuumasta toimeen ja pyöräytti kasaan aarrejahdin. Niin huippua! Muistan ainakin itse olleeni pienempänä ihan pähkinöinä, jos joskus pääsin etsimään aarretta! Aarrejahdin idea oli yksinkertainen:

©Iiro Rautiainen

APUA! Karkkibuffetin avaimet ovat hukassa! Auta kaasoja ja etsi avaimet, jotta karkkibuffet saadaan auki.

Etene vihje vihjeeltä, kunnes löydät avaimen. Muistathan laittaa vihjelapun takaisin omalle paikalleen, kun olet sen lukenut.

Kun olet löytänyt avaimen, tuo se pöydällä olevaan "lukkoon".

Jokaiselle lapselle on yksi avain

Muistakaa! Mitä useampi avain lukosta löytyy, sitä runsaammat tarjoilut tulevat olemaan. Joten kannustakaa kaikkia lapsia osallistumaan. Ja isommathan tietenkin auttaa pienempiä, eikös vaan!


Aarrejahdin ajankohdaksi valikoitui ruokailun loppupuoli, johon oli muutenkin varattu aikaa vapaalle seurustelulle. A oli piilottanut etukäteen ympäri juhlapaikkaa runomuotoisia kirjallisia vihjeitä, joita ratkomalla pääsi lähemmäs karkkibuffan avaimia. Tässäpä nuo vihjeet:



Hymyä, hymyä! Klik klik! (Vihje johdatti photoboothin luo.)

Missä seuraava vihje,

En taida muistaa.
Kysypäs A kaasolta,
Ehkä hän sen kuiskaa.

Juhlapari toisiaan rakastaa.

Mene läheltä katsomaan. (Tämä johdatti hääparin pöydän luo.)

Maha jo kurisee mulla,

Pöydän alta täytyy kurkata sulla. (Tämä oli ensimmäinen vihje, jonka kaaso A luki lapsille ääneen aarrejahdin alkuun.)

Apua, kohta tulee vahinko,

Ellet ________ kiirehdi jo! (Vihje johdatti vessaan.)

Keke ja Maria on ihan lovessa,

Oisko seuraava vihje jossakin ________? (Seuraava vihje löytyi erään oven takaa.)

©Iiro Rautiainen
©Iiro Rautiainen

Porukan vanhin lapsi luki loput vihjeet ääneen pienemmille. Voi sitä riemua! Lapset juoksentelivat pitkin juhlapaikkaa, kurkkivat pöytien alle ja ovien taakse vihjeiden toivossa:

©Iiro Rautiainen
©Iiro Rautiainen
©Iiro Rautiainen
©Iiro Rautiainen

Yksi vihjeistä oli mun ja Keken pöydällä, mikä oli tosi kiva juttu. Oli mukavaa rupatella lasten kanssa samalla, kun he miettivät seuraavan vihjeen paikkaa.

©Iiro Rautiainen
©Iiro Rautiainen

Lapset saivat vihjeet hienosti ratkottua ja A:n taitavasti askartelemaan karkkibuffalukkoon ilmestyi suuri määrä kimmeltäviä avaimia. Ja siitähän se riemu sitten vasta repesikin, kun karkkibuffet julistettiin avatuksi ja herkkuihin päästiin viimein käsiksi (karkkibuffaan palailen vielä myöhemmässä postauksessa lisää).

©Iiro Rautiainen
©Iiro Rautiainen

Lapsillehan oli tehtynä myös puuhakassit (Kiitos E ja T, kun kasasitte ne! <3), mutta me unohdettiin kokonaan antaa ne heille... Hups! Noh, eipä tuo lasten juhlintaa ja leikkimistä silti laimentanut ja toimitettiin me ne heille sitten häiden jälkeen :) 

Suurensuuret kiitokset vielä kaaso A:lle tästä järisyttävän kivasta ja kaikkia pieniä yksityiskohtiaan myöten hyvin toteutetusta ohjelmanumerosta!! Mulla ois itselläni mennyt ikuisuus tällaisen suunnittelemiseen, joten oon ihan todella kiitollinen, kun vielä aivan häiden alla ehdit tämän morsiamen vienon pyynnön toteuttamaan <3 Oot ihan paras! Lapset olivat tästä niiiin tohkeissaan!

2 kommenttia:

  1. Kiitos! Sinun vuoksesi muru, mitä vain! 😊 Se oli hauskaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 💜💜💜 Jee, kiva ettei ollu ihan pakkopullaa! 😉😘

      Poista

Kiitos kaunis kommentistasi! <3 Et tiedäkään, kuinka se lämmittää mieltäni!