perjantai 22. elokuuta 2014

Hiusten halkomista

Kuva täydellisestä hääkampauksesta on suht selkeänä mielessäni, mutta kuka tämän visioni sitten toteuttaisi hääpäivän aamuna? 

Ihana serkkuni valmistui viime keväänä parturi-kampaajaksi ja mielelläni luottaisin tehtävän hänelle. Voisimme harjoitella kampausta ennen hääpäivää niin usein kuin haluaisimme, sillä asumme samalla paikkakunnalla. Luotto häneen on kova ja olen varma, että hän tekisi virheetöntä jälkeä. Tämän lisäksi serkkuni voisi tulla tekemään kampauksen hääpäivänä meille kotiin, jolloin välttyisin hääpäivän aamun reissaamiselta Ouluun ja takaisin. 

Tätä päätöstä varjostaa kuitenkin kaksi asiaa. Ensinnäkin, saisimmeko varmasti hommattua tarpeeksi hyvät ja ennen kaikkea kestävät muotoilu- ja pohjustustuotteet kampauksen alle? Kyllä varmastikin, mutta ne pitäisi sitten ostaa omaksi. Tosin hyville pohjustustuotteille on varmasti jatkossakin käyttöä, joten hukkaan ne eivät kyllä siinä mielessä missään nimessä menisi. Toinen ja ehdottomasti se painavampi asia on, että en millään haluaisi kuormittaa serkkuani hääpäivän aamuna. Pitäähän hänen valmistautua juhliimme itsekin, ja jos hän lupautuisi laittamaan minun hiukseni, tarkoittaisi se aikaista heräämistä ja ylimääräistä stressiä mun kampauksen onnistumisesta. 

Mulla on myös yksi hyvä ystävä, joka on useampaankin otteeseen tehnyt mun hiuksille taikojaan erinäisiä tilaisuuksia varten, mutta hän ei tuntunut olevan kovin innokas meidän hääpäivänä kampaajan roolia ottamaan. Ja sen ymmärrän kyllä ihan täysin. Tämä samainen ystäväni on myös todella taitava meikkaaja.


Kuva

Mulla on myös luottokampaamo Oulussa: UniQuu. Tässä kampaamossa kävin mm. toissa syksynä laitattamassa hiukseni ja meikkini, kun ystäväni meni naimisiin. Tosin se kampaaja, joka minut viimeisteli juhlakuntoon tuolloin, ei tietääkseni enää työskentele kyseisessä paikassa. Tällä hetkellä siellä on yksi kampaaja, jolla olen käynyt monet monet kerrat ja jokin aika sitten siellä aloitti uusi kampaaja, jonka luona en kuitenkaan vielä ole käynyt käsittelyssä. 

Enkä edes tiedä, tekeekö tuo luottokampaajani lainkaan meikkejä. Pelkään, että ei. Ihanteellisintahan olisi nimittäin se, että jos päädyn tähän kampaamovaihtoehtoon, tehtäisiin meikkikin samassa paikassa. Näin välttyisin useassa paikassa ravaamiselta. 

Muista Oulun kampaamoista mulla on viime vuosilta aika vähän kokemusta, sillä olen käyttänyt vain tuon lempikampaamoni palveluita ja kahdella edellisellä kerralla hiukseni on värjätty ja leikattu serkkuni toimesta. Joskus aikanaan olen käynyt Ponnarissa, Jörö-Jukassa ja Tuccabajassa vaihtelevin kokemuksin ja tuloksin. Parturi-Kampaamo Omaa olen kuullut kehuttavan hääblogeissa. Hyvä ystäväni taas käyttää Goalasin palveluja. Suosituksia hyvistä kampaamoista otetaan mielellään vastaan :)

Tätä asiaa täytyy vielä pohtia. Ankarasti. Ja tietty kysyä vielä serkultakin, että olisiko hän edes kiinnostunut tuon suuren vastuun morsiamen hiuspehkosta hääpäivänämme ottamaan :) Se on kuitenkin varmaa, että itse en hiuksiani aio hääpäivän aamuna laittaa, joten joku tuohonkin hommaan on pestattava.

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Morsiusdieetti etenee

Juokseminen ei oikein maistu. Kahvakuulailuakaan en ole saanut aikaiseksi vielä aloittaa. Pitäisi löytää netistä jotkut hyvät treeniohjeet ensin, mutten ole jaksanut etsiä. Jos jollakin on linkkivinkkejä, niin saa jakaa ;) Vatsahaastetta olen koittanut noudattaa, mutta täytyy myöntää, että välillä välipäiviä on ollut useampi kuin yksi...

Terveellistä ruokavaliota olen kuitenkin yrittänyt ylläpitää koko kesän. Välillä vähän menestyksekkäämmin. Välillä on tullut lipsuttuakin... Lähinnä olen yrittänyt pitää ruokailuvälit sopivina (2,5h-4h) ja katsoa, että lautaselle eksyy aina kasviksia ja mieluummin enemmän proteiinia kuin hiilareita. Ja aamupalan olen pyrkinyt syömään joka aamu.

Aamupalaa opin syömään vasta n. puolitoista vuotta sitten Jutta Gustafsbergin ja Fitfarmin Superdieetin ansiosta. Olin todella pitkään syömättä oikeastaan minkäänlaista aamupalaa. Jotenkin se leivän puputtaminen aamulla kuolemanväsyneenä tuntui ylitsepääsemättömän kuvottavalta. Tuolla dieetillä kuitenkin pakotin itseni syömään aina aamuisin rahkapirtelön, joka toimii vielä nykyäänkin aamupalanani, omnomnom. Toinen tärkeä asia, jonka opin Superdieetin aikana, ja jota vieläkin yritän noudattaa, ovat nuo jo mainitut ateriavälit.

Superdieetti vaati sitoutumista ja alkuun varsin paljon totuttelua. Siinä kun kaikki ruoka-aineet täytyi punnita. Aikataulujen sovittaminen treenien ja syömisten tahtiin oli myös oma hommansa. Ja koska en myöskään ole se kaikkein mielikuvituksellisin kokki, monipuolisten ja maistuvien aterioiden miettiminen vei myös oman aikansa. Superdieettiläisten suljetusta keskustelufoorumista sain kuitenkin paljon ruokavinkkejä ja kaikesta huolimatta tuo dieetti sopi mulle tosi hyvin. Pidän siitä, että asiat on tarkkaan määritelty ja ohjeet tarkat.

Voisin ehdottomasti alkaa Superdieetille uudestaankin, MUTTA en häiden alla. Huhhuh! Voin vain kuvitella sitä stressin ja kiireen määrää muutenkin ennen häitä, ja jos siihen lisättäisiin vielä tarkka ruokavalio ja pakolliset treenit... Ei kiitos. 

Fitfarmilla oli tänä vuonna erillinen Morsiusdieetti, jolle voisin kuitenkin ehkä kuvitella alkavani, jos se ei ajoittuisi liian lähelle häitämme. Tänä vuonna se näyttää alkaneen toukokuun puolivälissä ja kestäneen kesäkuun loppuun. Jos kyseinen dieetti on ensi vuonnakin samaan aikaan, voisin ehkä harkita siihen osallistumista, sillä heinäkuun ajan voisin sitten noudattaa jossain määrin lepsumpaa linjaa ja näin välttää dieetistä ajanpuutteen takia syntyvän pienen stressin ja ahdistuksen. 


Kuva

Karppaus on toinen sellainen ruokavalio, jota oon testannut. Joskus ehkä noin pari vuotta sitten karpattiin Keken kanssa yhdessä ja tulokset oli ihan hyviä (en muista enää tarkkoja speksejä, sorry :/) Näin ollen aloitettiin taas karppaus maanantaina, ja vaikkei mitään sen kummempia tavoitteita tehtykään, ajateltiin, että jos sellaiset pari kuukautta pystyttäisiin tällaista vähän tiukempaa karppilinjaa ylläpitämään, ja sen jälkeen sitten höllättäisiin ja otettaisiin hiukan myös hiilareita ruokavalioon mukaan.

Karppaus on varmasti sellainen ruokavalio, joka jakaa mielipiteitä, mutta ainakin meille se toimi. Kuitenkin jos totta puhutaan, olisin itse ehkä mieluummin alkanut vaikka jollekin Fitfarmin dieetille tiukan karppauksen sijaan, mutta halusin seistä tulevan aviomieheni rinnalla tässä asiassa (Kekellä kun tämä karppaus luonnistuu lihansyöjänä ja kaninruokaa välttelevänä uroksena mukavasti :)) ja kertoohan sen jo järkikin, että on helpompaa, jos molemmat noudattavat samaa ruokavaliota. Kaupasta voidaan ostaa vain molemmille sopivia elintarvikkeita ja voidaan valmistaa yhteiset ruoat. Jännää, että tällainenkin asia kuin ruokavalio voi luoda pariskunnan välille lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta :)

Toivotaan, että itsekuri säilyy ja saadaan tuloksia aikaan! :)

maanantai 18. elokuuta 2014

Vinkkejä hääpukuostoksille

Nyt, kun oma hääpukuni metsästys on päättynyt, ajattelin josko kirjoittelisin tänne vähän vinkkiviitosia hääpukuaan vielä etsiville morsioille. Näitä vinkkejä olen bongaillut netistä ja häälehdistä, ja toki mukana on myös omia kokemuksiani.

Etukäteen:
  1. Tee taustatutkimusta: selaile häälehtiä ja surffaile netissä. Mieti, millainen tyyli sinun silmääsi miellyttää. Haluatko esim. lyhyen vai pitkän, valkoisen vai värillisen, olkaimettoman vai olkaimellisen, runsashelmaisen vai kapeamman, pitsi-/satiini-/tyllipuvun, laahuksen vai ilman jne. Itse pyrin etukäteen selvittämään minun silmääni nimenomaan noin yleisesti miellyttävän tyylin. Joku toinen taas voi tehdä itselleen tarkankin listan kivoista puvuista merkkeineen ja tuotenumeroineen. Kukin tavallaan. Jos sinua alkaa ahdistaa ja pääsi menee kuvien selailusta vain enemmän pyörälle, lopeta kuvien katselu. Muista myös, että puvut näyttävät todennäköisesti eriltä sinun kuin kuvan mallin päällä.
  2. Mieti etukäteen myös budjettia. Ei kannata sovittaa pukuja, jotka menevät liikaa sen yli. Saat vain pahan mielen, kun ymmärrät, että puku ei yksinkertaisesti mahdu budjettiin tai joudut ryöstämään pankin, jotta saat häät ylipäänsä järjestettyä liian kalliin puvun ostettuasi. Myyjäkin yleensä tiedustelee hintahaitaria ennen sovitettavien pukujen valitsemista. 
  3. Uudet mallistot saapuvat ilmeisesti yleensä loppusyksystä/alkutalvesta. Ostin oman pukuni alennusmyynneistä kesäkuun alussa, joten niihin aikoihin kannattaa olla liikenteessä, mikäli haluaa tehdä säästöjä :)
  4. Puku on hyvä löytää viimeistään n. puolta vuotta ennen hääpäivää. Jos puku joudutaan tilaamaan, voi se viedä useita kuukausia, ja lisäksi täytyy varata aikaa mahdollisille muutos/korjausompeluille.
  5. Kannattaa myös miettiä, kuinka paljon ennen häitä aloitat hääpuvun etsimisen. Minä ostin pukuni 14 kk ennen häitä ja toivon, etten muuta mieltäni sen suhteen ennen ensi elokuuta :) Jos sinusta tuntuu, ettet ole valmis ostamaan pukua vielä, kannattaa myöhäistää sovittelun aloittamista lähemmäksi häitä. Ehkä sinulla on silloin jo parempi kuva häistänne; olette varanneet vihki- ja juhlapaikan, häiden teema/tyyli on selvillä ja voit kuvitella tietyntyylisen, ymäristöön sopivan puvun yllesi.
  6. Varaa hääpukuliikkeestä sovitusaika etukäteen.
  7. Vieraile useissa eri liikkeissä.
  8. Mieti tarkkaan keitä pyydät mukaan makutuomareiksi. Mitä suurempi seurue, sitä useampi mielipide. Kannattaa myös miettiä kuka tuntee tyylisi, kuka uskaltaa olla rehellinen, kellä on oikeasti omia mielipiteitä ja kuka jaksaa innostua makutuomarin roolista. Mitäs jos kävisitkin sovittelureissulla yksin?
  9. Varaudu siihen, että asiakaspalvelun laatu ei aina päätä huimaa. Myyjät eivät välttämättä jaksa innostua pukusi löytymisestä niin paljon kuin sinä itse. Tylyä, mutta totta. 

Sovituspäivänä:
  1. Syö ennen sovitusta. Sovitus maha kurnien ei voi olla hauskaa (nälkäinen morsian = äkäinen morsian). Kannattaa kuitenkin miettiä, onko järkevää käydä ämppäämässä pizzabuffetissa itseään ähkyyn asti ennen sovitusta. 
  2. Valitse päällesi mielellään olkaimettomat rintsikat, jotka näkyvät mahdollisimman vähän erimallisten pukujen alta. Kannattaa myös miettiä laittaako ne kaikkein pienimmät stringit sovitukseen vai olisivatko hiukka peittävämmät alushousut säädyllisemmät.
  3. Mene paikalle hyvissä ajoin niin voit tutustua liikkeen valikoimaan mahdollisesti jo ennen omaa sovitusvuoroasi.


Paikan päällä:
  1. Yleensä hääpukuliikkeissä riisutaan kengät ja ulkovaatteet ennen varsinaiselle pukuosastolle siirtymistä. Ota kuitenkin laukkusi (ja tarvittaessa muunkin seurueen laukut) mukaan sovituskoppiin.
  2. Joissakin liikkeissä asiakas ei saa koskea pukuihin itse, vaan myyjä hoitaa pukujen esittelyn. Joissakin liikkeissä taas asiakkaille annetaan kangashanskat, jotta puvut eivät likaannu hänen niihin koskiessa. Joissakin taas voit lääppiä pukuja ihan rauhassa. Myyjä kertoo varmasti, miten heidän liikkeessä toimitaan.
  3. Ole avoin ja luota myyjän ammattitaitoon. Kokeile sellaisiakin pukuja, jotka eivät välttämättä henkarissa roikkuessaan anna sitä sellaista wow-efektiä. Kokeile erityylisiä pukuja siitäkin huolimatta, että olisit tykästynyt johonkin tiettyyn malliin. Voit yllättyä positiivisesti!
  4. Jotkut sanovat, ettei kannata sovittaa liian montaa pukua. Minä sovitin kymmeniä eri pukuja ennen kuin löysin sen oikean enkä kokenut, että se olisi ollut yhtään haitaksi. Päinvastoin, useiden pukujen kokeilu ehkä jopa auttoi minua, sillä olin loppuvaiheessa jo hyvinkin varma siitä, minkä mallisen puvun haluan ja tiesin nopeasti, jos puku ei ollut minua varten. Jos taas olisin pitänyt kaikista puvuista, olisin varmasti hämmentynyt aina vain enemmän mitä useampaa pukua olisin sovittanut. Riippunee siis paljolti ihmisestä itsestään, onko useiden pukujen sovittaminen hyväksi vai pahaksi.
  5. Kaikissa liikkeissä ei saa valitettavasti valokuvata. Tiedustele myyjältä heidän liikkeensä toimintatapaa.
  6. Ota kuvia, jos niitä vain suinkin saa ottaa! Ainakin minua itseäni helpotti, kun pystyin jälkikäteen kotona katselemaan kuvia puvuista päälläni.
  7. Huomioi, että joissakin liikkeissä käytetään sovituksen aikana erityistä sovitushuivia, joka suojaa pukuja sotkeutumasta esim. meikkivoiteeseen.
  8. Yritä olla masentumatta, vaikka sovittamasi puku on vääränkokoinen. Tiedän kokemuksesta, että puvun kauneutta on vaikea nähdä, jos kaikki itseä häiritsevät makkarat hyppäävät silmille liian pienen puvun takia. Yritä kuitenkin käyttää mielikuvitusta ja tarkastella pukua tämän koko-ongelman ohi. Täytyy myöntää, etten itse ollut oikein hyvä tässä väärän koon huomiotta jättämisessä, joten jos jollakin on tähän hyviä vinkkeä niin saa kertoa.
  9. Mieti, kannattaako sinun todella ostaa kaksi kokoa nykyisiä mittojasi pienempi puku. Vaikka aiot aloittaa morsiusdieetin huomenna ja laihduttaa 10 kiloa häihin mennessä, oletko aivan varma, että pystyt siihen? Pukua on aina helpompi pienentää kuin suurentaa.
  10. Muista, että pukuihin voi tehdä lisäyksiä. Jos jokin puku näyttää liian simppeliltä, voidaan siihen lisätä applikaatioita, vyö, paljetteja, värillisiä yksityiskohtia jne. Laahusta voi lyhentää. Vetoketjukiinnityksen voi vaihtaa nyöritykseen. Kannattaa kuitenkin pohtia myös sitä, onko puku kovin monen muutoksen arvoinen vai löytyisikö jostain sopivampi puku vähemmillä korjauksilla. Muutoksetkin kun tuppaa maksamaan.
  11. Muista, että hääpuku ei ole hääpäivänä ainoa asia ylläsi. Kampaus, meikki, korut, laukku, kengät, huntu, tiara/hiuskorut ja kimppu muodostavat hääpuvun kanssa kokonaisuuden. Jos valitset simppelimmän hääpuvun, voit valita sen kanssa näyttävämpiä asusteita ja toisin päin. Pidä siis kokonaisuus mielessä, kun sovitat pukuja.
  12. Pyydä myyjää kirjoittamaan paperille ylös suosikkipukujesi nimet ja mallit, jotta voit käydä halutessasi sovittamassa niitä uudelleen. 

Tärkeää muistaa:

Älä masennu, jos se etukäteen kuvista ihailemasi unelmapuku ei sovikaan vartalollesi tai jos ensimmäisestä liikkeestä ei löydy yhtäkään sinulle mieluista pukua. Se sinulle sopiva hääpuku löytyy aivan varmasti! Joillekin se löytyy heti, joillakin puvun löytäminen vie hiukan enemmän aikaa. Ole kärsivällinen! Maailma on pukuja pullollaan.

Mistä sen sitten tietää, kun sen oikean löytää? Jaa-a. Siihen, jos joku osaa antaa kaikenkattavan vastauksen niin kertokaahan minullekin :) Minulle tuli kylmiä väreitä juu. Ja pikkuisen meinasivat silmäkulmatkin kostua. Ja kauhean kivalta se puku näytti mun päälläkin. Ja pystyin jotenkin kuvittelemaan itseni siinä tuoreena vaimonakin niin. Jospa se riittäis! :)


Tsemppiä puvun hankintaan! :)

perjantai 15. elokuuta 2014

Hääkampausideointia

Nyt, kun mulle on löytynyt hääpuku, voinkin alkaa ihan tosissaan miettimään asusteita sekä kampausta ja meikkiä, jotka sopisivat yhteen pukuni kanssa ja loisivat yhdessä kauniin kokonaisuuden.

Oon kasvattanut mun hiuksia nyt jo monta vuotta ja jos totta puhutaan niin nimenomaan häitä varten, hih :) En uskaltanut leikata niitä, sillä tiesin varmaksi, että joskus lähivuosina me kuitenkin naimisiin mennään ja haaveilin pitkiin hiuksiin tehdystä hääkampauksesta. Parempi olla hyvissä ajoin liikenteessä, eiksje? :D Mikäli emme olisi menossa naimisiin, olisivat hiukset varmasti lyhentyneet jo moneenkin kertaan. 

En missään nimessä halua päähäni tiaraa hääpäivänä, mutta joku muunlainen hiuskoru olisi kiva. Hunnusta en ole vielä ihan täysin tehnyt päätöstä, mutta koska pukuni on aika simppeli, päädyn luultavasti sellaista hääpäivänämme kantamaan.

Kampauksen tyylin olen tiennyt jo tovin. Ainoa mikä minua siinä mietityttää on se, että kiharat pysyvät hiuksissani tosi huonosti... Mutta eiköhän me sinne kampauksen alle löydetä kunnon mömmöt ja saada kiharapilvi pysymään sinne yön pikkutunneille asti. 

Jotain tällaista olen ajatellut:


Kuva

Kuva


Kuva

Kuva

Kuva

Hiukset olisivat siis puoliksi kiinni ja takaraivolle luotaisiin nostetta valkin avulla. Kampaus olisi päältä sileä ja roikkuvat hiukset kiharrettaisiin löysille laineille. Voisin ajatella valkin alle lettiä tai nyöritystä, mutta mieluummin taidan yhdistää kampaukseeni kuitenkin jonkin nätin kimaltelevan hiuskorun. Koru kiinnitettäisiin siis joko valkin alle takaraivolle tai pään toiselle sivulle. Mahdollinen huntu kiinnitettäisiin valkin alle kammalla. Etuhiukset olisivat "huitaistuina" sivuun. Mitä luultavimmin kampaukseen tarvittaisiin ehkä myös lisäkkeitä tuuheutta tuomaan. Toispuoleisuuskin viehättää mua omalla tavallaan, mutta luulen kuitenkin yllä olevien kuvien tyylin vievän voiton tässä kilvassa. 

Kampaus onkin yksi niistä harvoista häihin liittyvistä asioista, jonka suhteen luulen tietäväni, mitä haluan. Ihanaa, että on edes yksi sellainen asia! :) Lähestulkoon kaiken muun suhteen tunnun muuttavan mieltäni koko ajan... 

Viikonloppuja! :)

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Flower Power

Kävin ihailemassa äitini puutarhaa viime viikolla. Hän on siis kasvatellut testikukkia tänä kesänä ensi vuoden elokuuta ja häitämme ajatellen. Äiti on viherpeukalo. Minä en. Jotain minun kukkienhoitotaidoistani kertoo esimerkiksi tämä: Saimme joskus nuorempana molemmat ystäväni kanssa kaktukset. Ystäväni kasteli kaktustaan vähän turhankin tiuhaan, joten se mätäni. Mitä minun kaktukselleni kävi? No, se kuihtui. Kärsi muka vedenpuutteesta, pöh...

Näin ollen oon siis tosi iloinen, että äiti ottaa tätä häiden kukka-asiaa enemmän vastuulleen. Osa testaamistamme kukista ehti kukkia jo ennen elokuuta ja osa ei ole kukintaa vielä edes kunnolla aloittanut. Osa kukista oli liian vaaleanvioletteja minun makuuni, mutta osa näytti oikein kivalta. Valkoisia kukkia varmasti ainakin kasvatetaan ensi vuonna häitä varten. Yksi suosikeistani oli ehdottomasti morsiusharso. Ehkä testaamme kuitenkin vielä jotain toista lajiketta, sillä tämän kokeilemamme morsiusharson kukat olivat aika isoja. Toivoisin niiden olevan vielä pienempiä ja siten jollakin tapaa herkempiä. 

Äipän puutarhan jo hieman ohikukkinutta kukkasatoa.

Mullahan on siis haaveissa, että pöytiä koristaisi häissämme luonnonkukat erilaisissa ja -kokoisissa lasipulloissa/maljakoissa/purnukoissa. Tämä sen takia, että se on kivannäköistä, mutta myös siksi, että uskon sen olevan suht edullista ja kaiken lisäksi vielä helppoa toteuttaa. 

Mun ehdottomia lempparikukkia ovat harsokukkien lisäksi neilikat ja hortensiat. Ruusut ovat myös ihan kivoja. Ja pidän myös daalian tyylisistä suuristä ja näyttävistä, mutta kuitenkin aika simppeleistä, yksivärisistä kukista. 


1. Harsokukka 2. Daalia 3. Neilikka 4. Hortensia

Mutta siis ainakin harsokukkaa ja neilikkaa/hortensiaa haluaisin kukka-astelmiin laittaa. Väreinä valkoinen ja violetti. Vähän jotenkin tähän tyyliin:

Kuva
Haluaisin kuitenkin, että asetelmien vihreä olisi vaaleampaa. Jotenkin tähän tapaan:

Jotain sellaista näiden kahden kuvan sekoitusta mulla ois kenties hakusessa. Violetteja neilikoita, vaaleanvihreitä kukkia (ruusuja, hortensiaa tms.) ja valkoista harsokukkaa. Toivottavasti saitte jonkin käsityksen, mitä tarkoitan. En tähän hätään löytänyt netistä täydellistä kuvaa visiostani.

maanantai 11. elokuuta 2014

Sneak Peek

Hui! Nyt mä sen teen. Yleisön pyynnostä: tässä pieni läheltä otettu kurkistuskuva mun hääpuvusta. Jos sattuisit puvun tunnistamaan niin ethän paljasta sitä muille lukijoille, pretty please ;)


Aina pitää olla pikkasen blingiä ;)

perjantai 8. elokuuta 2014

-1 v. hääpäivä

Katoppa tuonne oikian sivupalakin alalaitaan. Tää - Ei - Voi - Olla - TOTTAAAA! Tännään on tasan VUOSI meijän häihin!!! :)

Vuosi häihin -bileitä emme nyt sitten järjestäneet, sillä hyvän ystävän jo perinteeksi muodostuneet loppukesän grillibileet sattuivat samalle viikonlopulle. Näihin perinteikkäisiin juhliin, joissa nautimme alkupalaksi etanoita (omnomnomnom :P), on kutsuttu suurin osa meidänkin läheisimmistä kavereista, joten ei olisi ollut mitään järkeä juhlia kahtena peräkkäisenä päivänä lähestulkoon samalla kokoonpanolla. Ei tämä oikeastaan edes harmita. Ei minusta nimittäin nyt varmaan oiskaan ollut mitään bileitä järkkäilemään. Joten Alles ist Gut! :)

Mitäs tämä kihlapari sitten teki tänään? No käytiin syömässä tietenkin. Mulla on jo pitkään tehnyt mieli Tuirassa sijaitsevan bosnialaisen grillin Swingin kreikkalaista burgeria ja saamani piti. Ja tämähän sopi Kekellekin paremmin ku hyvin. Ne, jotka hänet tuntevat, tietävät, että Kekelle maistuu burgeri. Aina :D Toisaalta ois ollu ihana käydä syömässä vähän pidemmänkin kaavan mukaan, mutta säästyipähän rahat ja sain pitkäaikaisen mielihaluni tyydytettyä :) Ei sitä aina tarvitse hienostella. Meistä on kiva syödä joskus tällaista ihan perusmättöäkin. Hienostellaan vaikka sitten kahden vuoden päästä meidän pumpuli/paperihääpäivänä ;) 


Meikäläiset "jokunen" vuosi takaperin :)


Vuoden päästä bileeeeet! Woop woop! En malta odottaa! :)