Meidän häiden värimaailma

Häidemme varsinainen teema, jos sellaista ylipäänsä tuleekaan, on meillä vielä hakusessa. Väriteeman löimme kuitenkin lukkoon:

Violetti, vihreä, valkoinen ja hopea ovat valintamme. 

Kuva

Violetti on mun väri. Jos läheisiltäni kysyttäisiin väriä, joka minusta tulisi mieleen, olisi se juuri violetti. Myös kotimme sisustuksessa on käytetty violettia. 

Kuva

Olin pitkään kahden vaiheilla vihreän ja keltaisen välillä, mutta päädyin siihen vaihtoehtoon, johon tykästyin ensin. Vihreä on siinäkin mielessä järkevä valinta, että kukkien mukana häihin tulee väkisinkin vihreää väriä mukaan.

Kuva

Valkoinen on häiden väri. Ilman valkoista ei ole häitä. Mitä sitä sen kummemmin perustelemaan.

Kuva

Myös metallinhohde on mieleeni. Ja nimenomaan juuri hopea. Kultaiset ja pronssiset sävyt ovat toki kauniita, mutta eivät meidän näköisiä.


Mieskin hyväksyi väriteemamme heti, joten näillä mennään. Jälleen ollaan yksi askel ja valinta lähempänä häitä, jippii! :)


Tässä muutama inspiraatiokuva:

Kuva

Mustaa emme varsinaisesti hääväriksemme lukisi, mutta väkisinhän sitä jossain määrin häihimme tulee, eikä se haittaa lainkaan. Päinvastoin. Musta on yksi niistä väreistä, joita me molemmat käytämme paljon esim. pukeutumisessa. Myös kotimme sisustuksessa on paljon tummia sävyjä. Jos meillä olisi talvihäät, mustaa otettaisiin mukaan varmasti enemmän, mutta koska menemme naimisiin elokuussa, näen valkoisen kuitenkin häidemme pääväriksi. 

Kuva

Tässä yllä olevassa kuvassa violetti on ehkä muutaman asteen vaaleampaa kuin meidän häihimme tuleva violetti, mutta ihanasti sopivat yhteen nuo violetti ja vihreä mielestäni.

Kuva

Tässä kuvassa taas kimpuissa oleva violetti on ehkä himpun tummaa makuuni, mutta kaunista sekin. Morsiusneitojen puvuissa oleva sävy on enemmän mieleeni. Nuo morsiamen helman alta kurkistavat kengät ovat U-P-E-A-T. Ja namskis tuota vihreää karkkibuffetia!

Kuva

Herkullisen väriset nuo hopeatarjottimella olevat violetit drinksut! Voi kun oiskin kesä niin suuntaisin kiireesti keskustaan patiolle nautiskelemaan jostain ihanasta kesäisestä juomasta (niille, jotka ei tiedä niin patio = terassi :))

Kuva

Valkoiset kynttilät ovat kauniita, ja vaikka en yltiöromanttiseksi tyypiksi tunnustaudukaan, tuovat kynttilät juuri sopivanlaista tunnelmaa häihin. Elokuussa iltakin jo pimenee hiukan, joten kynttilöitä ei vaan voi jättää huomioimatta hääsomistuksessa. Ja nuo pitsiset kakkupaperit ovat mielestäni kaikessa yksinkertaisuudessaan todella näyttäviä. Niitä tulemme myös varmasti käyttämään jollakin tavalla häidemme koristuksissa.

Kuva

Tässä kuvassa kukka-asetelmat ovat ihanan rentoja. Nythän on kovasti pinnalla sellainen maalaisromanttinen tyyli, jossa on käytetty usein väreinä korallin-, persikan- ja/tai vaaleanpunaisen sävyjä sekä harmaata. Meidän hääpaikkaa ajatellen tuollainen maalaisromanttinen tyyli olisi passeli, mutta entäpäs jos väreinä käyttäisikin violettia eikä hempeitä pastellinsävyjä, jotka eivät ole oikein meidän juttu? Ei näytä ollenkaan hullummalta mielestäni! 

Toisaalta rakastan myös blingiä kunhan sitä ei ole liikaa, joten saa nähdä mihin suuntaan hääsuunnittelussa lähdemmekään. Vaikka kuka sanoo, että toisen tyylisuunnan valinta sulkee automaattisesti toisen pois? Hmmm... Valintoja, valintoja... :)

Tiukkojen tilanteiden käsikirja: Häät

Olette kenties joskus tutustuneet Joshua Pivenin ja David Borgenichtin (joissain kirjoissa mukana myös James Grace, Sarah Jordan tai Jennifer Worick) Tiukkojen tilanteiden käsikirjoihin. Ensimmäinen kirja oli nimeltään Tiukkojen tilanteiden käsikirja, jonka jälkeen on ilmestynyt omat käsikirjansa liittyen seurusteluun ja seksiin, golfiin, jouluun, työhon, lapsiin, matkailuun ja HÄIHIN. Viimeisin ilmestynyt kirja on nimeltään Erittäin tiukkojen tilanteiden käsikirja. 

Hankin joitakin vuosia sitten systerille ja hänen miehelleen joululahjaksi Lapset-käsikirjan. Se tuntui sopivalta lahjalta tuoreille vanhemmille :) Vastapalveluksena sain muutama viikko sitten systerikaasoltani kyseisen kirjasarjan, minkäs muunkaan kuin, Häät-version.

Tiukkojen tilanteiden käsikirja: Häät.

Tässä pätkä kirjan johdannosta:

"Päivä, jolloin menet naimisiin, on oleva elämäsi paras ja kaikin puolin ihmeellisin päivä, ainakin mikäli uskomme sukulaisia, ystäviä, romaaneja, saippuasarjoja, musikaaleja ja lukemattomia muoti- ja lifestyle-lehtiä.

Ja miksipä emme uskoisi. Kun seisoo itselleen tärkeimpien ja rakkaimpien ihmisten edessä sitoutumassa henkiystäväänsä ja lupaamassa tälle ikuista rakkautta, hetkessä on toden totta jotain maagista ja pysäyttävää.

Onko kuitenkaan kohtuullista odottaa, että asiat sujuvat niin kuin pitäisi, vain siksi, että sinä haluat niiden sujuvan? Entä jos juhla tulee maksamaan paljon budjetoitua enemmän, jos bändi loistaa poissaolollaan, jos puvun takki ei H-hetken koittaessa menekään enää kiinni tai puku tahriintuu viime minuutilla? Appivanhemmat saattavat inhota sinua. Sulhasen ystävä virittää ehkä törkeän maljapuheen. Vieraiden keskuudessa voi syntyä tappelu. Tapahtuman aiheuttama stressi saattaa käydä ennen pitkää sietämättömäksi.

On valittava tarjottavat, orkesteri, morsiusneitojen puvut ja kukat. Sekin on hyvä muistaa, että stressi aiheuttaa unettomuutta, näppylöitä, ihottumaa ja ihmissuhdekriisejä ja kasvattaa onnettomuusriskiä.

Käsikirja johdattaa teidät häähumun läpi aikajärjestyksessä, juhlan suunnittelusta häämatkalle. Mukana on ohjeita polttareista selviytymiseen, hääpäivän aikana saatujen vammojen ensiapuun, kadonneen sulhasen etsintään ja hätävarasormuksen valmistukseen. Unohda siis vanhat ja uudet, siniset ja lainatut. Astele alttarille tämä kirja taskussasi. Onnea matkaan!"

En ole itse vielä ehtinyt tutustua kirjaan johdantoa ja sisällysluetteloa enempää. Sisällysluettelon perusteella kirjasta löytyy kuitenkin ohjeita jos jonkinlaiseen kriisiin:

• Kuinka pysyt hengissä häihin asti...
• Kuinka hurmata nihkeät appivanhemmat...
• Kuinka karsia vieraslistaa...
• Kuinka kätkeä kauneusvirheet (tummat silmänaluset, finnit, ihottuma)...
• Kuinka korjailla morsiamen asua (mm. sateessa kastunut puku, rikkoutunut helminauha, katkennut korko)...
• Kuinka korjailla sulhasen asua (mm. ratkennut sauma, hikilaikkujen välttäminen)...
• Kuinka välttää kukkien aiheuttamat allergiset reaktiot...
• Kuinka valmistaa varakimppu...
• Kuinka toimia, kun morsiusneito on humalassa...
• Kuinka pysytellä tyynenä vihkiseremonian aikana (itkukohtaus, kikatuskohtaus, hikka, ilmavaivat)...
• Kuinka korjata pudonnut kakku...
• Kuinka välttää tappelu kimpusta...
• Kuinka toimia, kun paniikki iskee hääyönä...
• Kuinka käyttää tarpeettomia häälahjoja...
• Kuinka selviytyä, kun vuosipäivä on päässyt unohtumaan...

Taidan itse perehtyä ensimmäisenä kappaleisiin, joissa käsitellään kauneusvirheiden kätkemistä, kukkien aiheuttamia allergisia reaktioita ja vihkiseremonian aikana mahdollisesti tulevaa itkukohtausta :)

Hauskaa viikonloppua kaikille!

8.8.2015

Millä perusteella te olette valinneet hääpäivänne ajankohdan?

Me olemme sulhon kanssa olleet koko seurustelumme ajan sitä mieltä, että menemme kihloihin vasta sitten, kun olemme valmiit lyömään lukkoon myös hääpäivän päivämäärän. Olemme siinä mielessä kai vanhanaikaisia eikä pitkä kihlaus siis tullut kyseeseen.

Jouluaattoisen kosinnan jälkeen päätimme pian, ettemme mene naimisiin vielä vuonna 2014. Häähössöttäjänä ja suunnittelijaluonteena halusin, että häiden järjestämiseen jää varmasti tarpeeksi aikaa. Eihän puolessa vuodessa ehtisi millään hössöttää ja suunnitella tarpeeksi! :) Sulho taisi miettiä enemmän rahapolitiikkaa ja sitä, että ehdimme säästää enemmän rahaa puolentoista vuoden kuin puolen vuoden aikana.

Kesähäät ovat olleet aina haaveissamme. Emme oikeastaan edes miettineet muita vaihtoehtoja. Olen melkoinen vilukissa, joten talvihäissä paleleminen ei innostanut. Syksy ja kevät taas ovat epävakaisia sään suhteen. Ajatus (räntä)sateesta ja kurakeleista hääpäivänämme ei kiehtonut. Suomen säästähän ei koskaan voi olla varma, mutta todennäköisyys siitä, että aurinkoinen keli sattuu kohdalle kesäkuukausina, on luonnollisesti suurempi kuin muina vuodenaikoina.

Kokemuksia tästä elokuvasta? Kannattaako katsoa?

Elokuu valikoitui hääpäivämme kuukaudeksi siksi, että tämänhetkisessä työssäni minulla ei ole mahdollisuutta pitää kesälomaa kesä- tai heinäkuussa. Toiveena oli, että saisin viettää lomaa viikon pari ennen ja jälkeen häiden, jotta viime hetken häävalmisteluja ei tarvitsisi tehdä työpäivien ohessa ja häiden jälkeen ei tarvitsisi heti palata sorvin ääreen. Saisin siis keskittyä yksinomaan häihin häitä edeltävinä viikkoina ja vetää kunnolla henkeä häiden jälkeen.

Miksi sitten valitsimme hääpäiväksi juuri kahdeksannen päivän kahdeksatta? Mielestäni numero kahdeksan on numeroista kaunein. Se on lempparinumeroni ja pidän sitä jossain määrin onnennumeronanikin (huh, mikä sanahirviö :)). Toinen syy päivämäärän valinnalle on se, että sulholla on (toivottavasti) helpompi muistaa hääpäivämme tulevina vuosina, kun ei tarvitse muistaa kuin yksi numero. Päivämäärien muistaminen on sulholle, sanotaanko vaikka, joskus hiukan haastavaa ;)

Tällaisilla perusteilla päädyimme siis menemään naimisiin 8.8.2015. Tuohon ihmeelliseen ja onnelliseen hetkeen on vielä 506 päivää, ts. 1 vuosi, 4 kuukautta, 2 viikkoa ja 5 päivää (mutta kuka niitä muka laskee? :)).

Tulisitko kaasokseni?

Lupasin viime postauksessa kertoa, kuinka (voih, niin vaikean valinnan jälkeen!) pyysin kolmea ihanaa naista kaasoikseni.

Sain inspiraation Makea - hääblogista. Kiitos Janina! (alkuperäinen kuva löytyy täältä)

Löysin häidemme teemaväreihin sopivaa, juuri oikean sävyistä tummanviolettia kynsilakkaa (toivottavasti en muuta mieltäni teemaväreistä suunnittelun aikana) ja pienen violetin kynsienhoitosetin. Kuvassa värit ovat hiukan vääristyneet.

Kolmena erillisenä ajankohtana kaivoin vapisevin sormin ja liikutuksen kyyneleitä nieleskellen lahjan laukustani ja sopertelin kysymyksen ilmoille sydän toivoa täynnä. Kaikki kolme sanoivat tahdon, ja nyt heillä jokaisella on oikeansävyistä kynsilakkaa valmiina häitä varten :)

Kynsilakkojen hankinta ei muuten ollut niin helppoa kuin voisi kuvitella. Vaikka oikea sävy löytyi heti ensimmäisestä kaupasta, ei lakkoja ollut jäljellä kuin 3 kappaletta. Siinä vaiheessa ajattelin, että tämän täytyy olla joku merkki: kaasojen lukumäärän on oltava kolme! :) 

Lakat ostettuani siirryin kirjakauppaan. Löysin sieltä alesta mm. hopeisia menu-tarroja, joita en voinut jättää ostamatta. Kassalla kaivoin lompakon laukustani ja RÄKS; yksi kynsilakoista tippui maahan ja pirstoutui tuhannen säpäleiksi jalkojeni juureen lattialaatat violetiksi värjäten. Kynsilakkaa oli joka paikassa ja siivouspalvelu kutsuttiin paikalle. Kyllä mua vähän hävettikin, mutta päällimmäinen tunne oli harmitus, sillä tiesin, että olin ostanut kaupan viimeiset violetit kynsilakat...

Noh, ensihäkellyksen jälkeen tajusin, että kauppa, josta ostin kynsilakat, ei ole kaupungin ainoa. Jännittyneenä astelin saman ketjun toiseen kauppaan peremmälle ja löysin kynsilakkahyllyn. Kappas! Yksi violetti lakka oli vielä jäljellä! Taisi se olla kohtaloa sittenkin :)

Kaasojen valinta

Vaikka hääkirkon ja -juhlapaikan valinta oli meille helppoa, tuotti yksi toinen asia minulle harmaita hiuksia heti kosinnan jälkeen. Nimittäin kaasojen valinta.

Kuva

Alusta asti olin sitä mieltä, että kaasoja olisi hyvä olla enemmän kuin yksi. Olen itse ollut kaasona kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla meitä oli kaksi. Toinen kaaso oli mittaamattoman arvokas apu, tuki ja ilo polttareiden suunnittelussa ja kaikessa muussakin häihin liittyneessä. Halusin, että minunkaan kaasoni eivät ole yksin tässä tehtävässä. 

Mutta kuinka monta kaasoa valitsisin? Omien kokemusteni perusteella kaksi oli sopiva määrä. Mutta toisaalta. Minulla oli kovin paljon kaasovaihtoehtoja; ihania sukulaisnaisia ja ystäviä, kaikki omalla tavallaan yhtä tärkeitä ja rakkaita <3 Kuinka pystyisin valitsemaan heidän väliltään? 

Mietin, onko kolme kaasoa liian monta. Kolmella ihmisellä on kuitenkin aina todennäköisesti enemmän eriäviä mielipiteitä kuin kahdella. Myös aikataulut on aina vaikeampaa sovittaa yhteen mitä enemmän ihmisiä täytyy ottaa huomioon.

MUTTA, ja se onkin iso mutta, en millään pystynyt valitsemaan vain kahta kaasoa. Kolmenkin kaason valinta oli äärimmäisen vaikeaa, sillä kuten sanoin, minulla on onnekseni paljon ihania naisia elämässäni, ja jos olisin voinut niin olisin halunnut pyytää heitä kaikkia kaasoikseni (harmi, ettei asuta Jenkeissä...). Kovan pähkäilyn, puntaroinnin ja pohtimisen jälkeen kuitenkin sain kuin sainkin valittua kolme kaasoehdokasta ja ilokseni he kaikki suostuivat tehtävään! <3 Me so happy! :) 

Tällä kirjoituksella haluan siis tuoda esiin sen, kuinka vaikeaa minun oli rajata kaasovaihtoehtojani nimenomaan sen takia, että välitän aivan hillittömän paljon kaikista elämäni naisista. Vaikka valinta oli vaikea, toivon että kaasoni eivät pahoita mieltään tästä postauksesta. Joku voisi nimittäin nyt ajatella, että "Jaa... Minkä takia MINUN valintani kaasoksi oli vaikea? Minkä takia MINÄ en ollut selkeä valinta?". Kyse ei ole ollenkaan siitä! Toivottavasti ymmärrätte, mitä tarkoitan! <3 Olen aivan järkyttävän iloinen, että olette kaasojani enkä vaihtaisi teitä mihinkään! 

Seuraavassa postauksessa kerron, kuinka pyysin näitä kolmea ihanaa neitosta kaasoikseni. Sen verran paljastan, että tapaukseen liittyi törkeää lahjontaa :)


Loppuun haluan sanoa vielä tämän:

Vaikka tietenkin luonnollisesti perheidemme lisäksi kaasot ja bestman/bestmanit (taitaa jollain muullakin olla vaikea valinta edessä...) ovat häidemme suunnittelussa mitä todennäköisimmin eniten mukana, toivomme Keken kanssa sydämiemme pohjasta, että mahdollisimman moni muukin meille tärkeä ihminen olisi vierellämme tällä hauskalla matkalla kohti hääpäiväämme. Otamme avoimin sylin vastaan kaiken avun, ja kaikki ideat ja ehdotukset ovat enemmän kuin tervetulleita. Emme halua jättää ketään ulkopuolelle, kun suunnittelemme tätä elämämme suurinta päivää! 

Ja tämähän ei tietenkään tarkoita sitä, että suutumme ja mustaksi muutumme, jos joku ei halua olla suunnittelussa mukana :) Kaikki osallistuvat tietenkin omien resurssiensa mukaan, sen verran kuin ehtivät/jaksavat/haluavat. Pointtina tässä vuodatuksessani on, että kaikki tietävät sen, että haluamme ja toivomme saavamme jakaa tämän häitä edeltävän ajan teidän kaikkien ihanien ihmisten kanssa! <3 Aamen :)

I'm sick and tired of always being sick and tired

Blääh... Ihan niin kuin muu sairastaminen ei riittäisi halusi flunssan pentelekin tulla vielä mua kiusaamaan. Tämä viikonloppu onkin siis mennyt aika lailla äitin tekemät villasukat jalassa viltin alla finrexiniä pikkuveljeltä synttärilahjaksi saadusta ihanasta ja hääteemaan sopivasta muumimukista hörppien. Ja tietty hääblogeja lueskellen.

Flunssasta huolimatta ajattelin kuitenkin jaksaa käydä tänään elokuvissa, sillä Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi pyörii ilmeisesti viimeisiä kertoja tänä iltana leffateatterissa Oulussa. (Nykyään muistan jopa elokuvan nimen. Aiemmin se oli mulle "Satavuotias, joka jotaki ja jotaki" :))

Toivottavasti reissu menee tänään paremmin kuin edellisellä kerralla, jolloin hirveällä tohinalla juoksimme Makuunin kautta leffateatteriin vain saadaksemme tietää, että Satavuotias oli alkanut jo tuntia aiemmin. Hups :) Pettymystä vähensi hiukan se, että leffateatterin työntekijän mukaan näytös oli ollut täyteenvarattu, joten emme olisi päässeet nauttimaan elokuvasta, vaikka olisimmekin olleet teatterilla oikeaan aikaan. Tällä kertaa emme ota riskejä, vaan hurautamme paikalle hyvissä ajoin ennakkoon varatut liput taskuissamme :) 

Ps. En malta odottaa iltaa, kun Tähtiä, tähtiä -ohjelman toinen jakso starttaa. Musta se vaikutti eka jakson perusteella niin huipulta! Irina <3

Häätapahtumia Oulussa

(Näin alkuun pyydän anteeksi, että tämä postaus tulee vasta nyt. Käsittelyssä nimittäin tammikuun 2014 häätapahtumat Oulussa. Miten nyt voi olla jo maaliskuu?! Hullua!)

Odotimme äitini kanssa innolla Oulun Häämessuja, joiden oli määrä olla sunnuntaina 26.1.2014. Messuviikolla menin etsimään messujen nettisivuilta lisätietoa tulevasta tapahtumasta, ja huomasin pettymyksekseni, että messut olikin peruttu! Voi kurjuus! 

Samana iltana juttelin kuitenkin erään vakioasiakkaani kanssa, joka kertoi ilokseni, että Uudella Seurahuoneella järjestettäisiin saman viikon lauantaina Häätapahtuma Lovely Day. Tämän lisäksi pomoni mainosti POHTOn Häätapahtumaa ja satuin lukemaan lehdestä, että Ravintola Arttelissa ja Ravintola Upseerikerholla oli Häähumua Kasarmilla -tapahtuma samaisena lauantaipäivänä. Soitin kiireen vilkkaa yhden puhelun äipälleni (koska tuolloin minulla ei vielä ollut kaasoja. Note to self: kaasot voisivatkin olla seuraava postausaihe), joka lupasi lähteä esikoisensa mukaan häähössöttelemään <3

Kun lauantai koitti, ajoimme ensin POHTOon. Piha näytti kohtalaisen autiolta, joten jännitimme olisimmeko tapahtuman ainoat osanottajat. Kovin paljoa etukäteismainontaa en nimittäin ollut tapahtumasta huomannut. Pelko oli kuitenkin turha. Meidät toivotettiin tervetulleiksi heti ovella ja saimme lyhyen esittelyn juhlatilasta. Meitä tuo esittely ei tosin liiemmin kiinnostanut, sillä meillähän oli jo tuolloin juhlatila varattuna. 

POHTO sijaitsee kauniilla ja rauhallisella paikalla meren rannalla Hietasaaressa. Ehdottomasti varteenotettava vaihtoehto juhlapaikkaansa Oulusta etsiville! Eräällä tuttavallani oli häät POHTOssa viime kesänä ja kaikki meni kuulemma nappiin. Muistelen, että hän ylisti varsinkin palvelua maasta taivaisiin. 

Peremmälle mennessämme tutustuimme ensimmäisenä Viiaennan kauniisiin hääpukukatalogeihin ja mukaviin esittelijöihin. Seuraavissa pöydissä juttelimme mm. DJ Ossin ja Valokuvaus Marko ja Katrin kanssa. Myös Huovisen leipomo oli edustettuna ihanan marjamarenkikakun kera. 

Tunnelma oli erittäin lämminhenkinen ja oli mukavaa, kun paikalla ei ollut liikaa väkeä. Palveluntarjoajien kanssa pääsi juttelemaan face-to-face eikä heillä tuntunut olevan kiire minnekään. Erittäin positiivista oli myös se, että kahvin ja kakkujen lisäksi tarjolla oli POHTOn Ravintola Ruffin salaatteja ja leipää. Mulla olikin jo kova nälkä, joten ne tulivat tarpeeseen! Tapahtumasta tarttui mukaan monenlaista lippulappua ja jäin puntaroimaan mm. häidemme musiikkivaihtoehtoja sekä valokuvausta. Tapahtumassa oli tarjolla myös elävää musiikkia, jota emme kuitenkaan ehtineet jäädä kuuntelemaan, sillä luvassahan oli vielä kaksi muuta häätapahtumaa samalle päivälle.

POHTOsta etenimme Kasarmille, ja vaikka olen vieraillut Ravintola Arttelissa pariin otteeseen aiemmin, harhailimme hieman ennen kuin löysimme perille. Paikalla oli yksi esittelijä ja muutama muu vierailija lisäksemme. Tarjolla oli kakkua, mutta minun kakkukiintiöni oli jo täysi sille päivää (perinteiset kermakakut, yöks!). Pöydillä oli joitakin esitteitä, joita nappasin mukaani, mutten niihin siinä kohtaa tarkemmin alkanut tutustua. Joihinkin arvontoihin osallistuimme myös (myöhemmin selvisi, että äitini voitti 20 hlön täytekakun yhdestä näistä arvonnoista, jippii!). Visiittimme oli erittäin lyhyt. Varmasti joku, joka harkitsee Arttelia juhlapaikaksi, sai esittelystä enemmän irti. Upseerikerholla emme edes hoksanneet käydä erikseen. 

Artteli.

Etukäteen tuon lauantain tapahtumista mainostettiin eniten Uuden Seurahuoneen Lovely Daytä, jonne suuntasimme seuraavaksi pienen shoppailukierroksen jälkeen. Tapahtumalla on aktiiviset sivut Facebookissa. Vielä jälkeenpäinkin niitä päivitellään silloin tällöin. 

Pelkäsin etukäteen väenpaljoutta ja ahtaita tiloja. Ja tällä kertaa pelkoni ei ollut turha, sillä porukkaa oli. Minun makuuni liikaa. Ihmisiä olisi kenties ollut vähemmän, jos Seurahuoneelle olisi mennyt vasta illemmalla, mutta meillä tuota mahdollisuutta ei valitettavasti ollut. 

Ennen tapahtuman alkua jono oli pitkä,
mutta se veti onneksi hyvin.

Tervetulomaljaksi oli alkoholitonta kuusenkerkkäjuomaa (not my cup of tea) ja skumppabaarista olisi voinut ostaa lisäjuotavaa halutessaan. Salin keskellä oli kauniisti katettuja pöytiä, joista lemppariaan pystyi äänestämään palkinnon toivossa. Minusta kaunein oli moderni kattaus. Äitini tykästyi vintagepöytään.

Moderni kattaus.

Moderni kattaus.

Moderni kattaus.

Vintagehenkinen kattaus.

Yläkerran photo boothissa olisi voinut otattaa itsestään kuvia. Sinne oli kuitenkin jonoa, joten jätimme väliin. Yläkerrassa oli myös Parturi-Kampaamo OMAn taitavia hiusammattilaisia, jotka tekivät vierailijoille pikakampauksia. Voi kun olisikin ollut enemmän aikaa niin olisin jäänyt ehdottomasti jonottamaan omaa vuoroani! Morsiusateljee Katariinalla oli yläkerrassa esillä huoneen täydeltä kauniita morsiuspukuja. Kun tapahtuman aikana varasi sovitusajan, sai Katariinaan 10%:n alekupongin. Minua eri tarvinnut paljoa suostutella; varasin saman tien ajan parin viikon päähän. (Tuosta epäonnistuneesta sovitusreissusta voitte lukea täältä.)

Aika pian väenpaljous alkoi ahdistaa ja nälkä jälleen kurnia, joten päätimme lähteä syömään. Kun astuimme ovenaukaisijan saattelemana ulos, oli Seurahuoneelle vieläkin jono.

Loppuun pyydän vielä anteeksi sitä, että tämä postaus oli melkein yhtä pitkä kuin jono Seurahuoneelle (hyvä aasinsilta eiks je?) :)

Hauskaa viikonloppua kaikille!