 |
| Kuva |
Naimisiin mennessähän on nimien suhteen paljon vaihtoehtoja. Yleisintä ja perinteisintä lienee edelleen se, että morsian ottaa sulhon sukunimen, mutta tokihan sulho voi ottaa vaihtoehtoisesti myös morsiamen sukunimen. Mahdollisia ovat myös yhdistelmänimet, joissa morsian tai sulhanen liittää omaan sukunimeensä väliviivalla kumppaninsa nimen. Yksi vaihtoehto on myös keksiä aivan uusi yhteinen sukunimi. Nimi voi juontaa juurensa esimerkiksi jommankumman suvussa olleesta vanhasta nimestä.
 |
| Kuva |
Minulle on ollut alusta asti selvää, että otan mieheni sukunimen. Itse asiassa olen jo kauan haaveillut siitä, että pääsen naimisiin ja eroon omastani. Ei nimessäni nyt varsinaisesti mitään vikaa ole, mutta onhan se suht harvinainen, ja usein sen saa toistaa pariin otteeseen esimerkiksi puhelimessa, jos joku sitä sattuu kysymään.
Suurin syy sille, etten erityisesti pidä sukunimestäni, on se että, kouluaikoina siitä keksittiin haukkumanimiä ja ne ovat jääneet kummittelemaan mieleeni. Vieläkin muistan kuinka inhottavalta ne kuulostivat pienen ala-asteelaisen korvaan... :(
Mieheni sukunimi ei ole kovin harvinainen, muttei liian yleinenkään. On ihanaa saada nimi, jota ei tarvitse toistaa puhelimessa moneen kertaan! Nimi on pidempi ja sisältää aivan eri kirjaimia kuin omani. Pitääkin alkaa hyvissä ajoin harjoitella uutta nimikirjoitusta :)
...jotain Rock´n´Rollia -blogin Monika kirjoitteli vasta sukunimiaiheisessa postauksessaan, kuinka hän optikolla käydessään oli todistanut tapausta, jossa nainen oli ollut noutamassa silmälasitilaustaan vahingossa tyttönimellään, vaikka oli ollut naimisissa jo jonkin aikaa. Voin niiiiin kuvitella itseni samanlaisessa tilanteessa. Ja useammin kuin kerran :) Jospa sen uuden nimen kuitenkin ajan kanssa jossain vaiheessa oppii sisäistämään.
Meni kyllä itselläkin aikaa, että oppi käyttämään uutta nimeä :) Esim. leffaa vuokratessa kun kysyttiin nimi niin olin, että oooo... se-ja-sehän se olikin! (keräsi kummeksuvia katseita kyllä) XD Piti useampaan otteeseen selitellä sen kesän (ja vuodenkin) aikana, että olen vasta mennyt naimisiin. Jotenkin se tuntui vaan itsenikin kohdalla oikealta, ottaa se miehen nimi <3
VastaaPoistaHeh, voin niin nähdä itseni puolustelemassa unohduksiani sillä, että oon vasta mennyt naimisiin :D Saa nähdä kauanko sen uuden nimen oppimisessa menee :)
PoistaMä olen paljon vastannut työssäni puhelimeen omalla ja firman nimellä. Aina firmaa vaihtaessa on se vanha firma kummitellut mielessä niin pahasti, että yleensä ainakin kerran olen per työpaikka esittelyt itseni väärän firman nimellä :D joten voin vain kuvitella, miten hankalaa se tulee olemaan oman nimen kohdalla! Vaatinee siis hieman skarppaamista alussa.
VastaaPoistaHeh, aika paha! XD Tuotapa en ollukaan tullut ajatelleeksi, että puhelimeen vastaaminenkin uudella nimellä voi olla oma haasteensa :) Meillä töissä käytetään yleensä vain etunimeä, onneksi, sillä kun firman nimi meni uusiksi jokunen vuosi sitten niin mun piti kirjottaa tietsikan näyttöön post it -lapulla se uusi nimi, että muistaisin sen aina kun vastaan puhelimeen :D Ja se lappu sai olla siinä näytössä aika pitkään :)
Poista