keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Siltä varalta, että sulho tulisi katumapäälle...

Bongasin joskus aikojen alussa Vaimomatskua -hääblogista hauskan lahjaidean sulhaselle ja pakkohan se oli toteuttaa. Olin muutenkin aikonut ostaa Kekelle hääpäiväksi bokserit ja sukat häiden teemaväreissä, joten mikseipä niiden ulkonäköä hieman tuunaamaan. Tein PicMonkey-kuvankäsittelyohjelmalla tällaiset ylihauskat etiketit niiden ympärille.



Boksereiden etiketissä lukee siis: Siltä varalta, että menisi pupu pöksyyn. Ja sukkien: Just in case you get cold feet. Keep warm!



Minusta nämä oli ihan hullun hauskat ja vaikka varsinaisestihan Keke ei minusta tuossa vaiheessa enää olisi eroon päässyt, kun mehän oltiin jo naimisissa, niin halusin nämä silti hänelle antaa ;D Voin sanoa, että Keke tykkäsi niin lahjoista kuin lahjojen mukana tulleesta viestistäkin, jotka hän siis löysi hääpäivän aamuna vinkkiviestini avulla vaatehuoneesta.

Hääpäivää edeltävä päivä

Perjantaina otimme tietenkin suunnaksi juhlapaikan heti ensimmäiseksi herättyämme, mikä ei tosin tapahtunut ihan kukonlaulun aikaan... 

Me oltiin Keken kanssa siinä mielessä onnellisessa asemassa, että meitä saapui paikalle auttamaan ihan tosi monta käsiparia <3 Ei me muuten oltais mitenkään selvitty tuosta urakasta. Kiitos siis äiti ja iskä, pikkuveli ja käly, täti E ja serkku T, kaasot S ja A + lapset! <3 Me oltais oltu ihan hukassa ilman teitä! 

Iskä ja Keke viimeistelivät perjantaina kattoharsojen kiinnityksen. Kaaso A teki hääkakkua. Kaaso S silitti pöytäliinoja ja askarteli mm. ohjelmalappuja, hääbingoja ja madlibsejä yhdessä kälyni kanssa. Äiti ompeli kaitaliinoja. Täti ja serkku tekivät pöytäasetelmia. Pikkuveli suunnitteli pöytien sijaintia ja mm. kirjoitti nimet pöytäjärjestystauluun. Täti kasasi karkkibuffan ja iskä huolehti koristevalojen asennuksesta. Jokaisella oli kädet täynnä töitä eikä tässä ollut puoliakaan niistä jutuista, joihin läheisemme osallistuivat meidän apuna. Ihan supersuuret kiitokset vielä kerran teille kaikille! <3

Jossain kohti iltaa lähetin äitin ja Keken ruokaostoksille. Mm. iltapalatarvikkeet seuraavalle illalle piti hankkia. Mulla oli tarkoitus lähteä kauppaan itse, mutta lopulta koin järkevimmäksi, että jään sinne pääkallopaikalle valvomaan ja ohjeistamaan muita. Uskomatonta, mutta totta, oli Kekellä ja anopillaan kuulemani mukaan jopa mukavaa yhdessä ostoksilla, vaikka monessa eri kaupassa olivatkin joutuneet käymään ja kauppalista oli pitkähkö :)

Ilta juhlapaikalla venyi myöhään, erityisesti äitillä, kaaso A:lla ja minulla. Asettelimme neilikoita ja harsokukkia pöytäasetelmiin muistaakseni vielä puolen yön aikaan. Se siitä rentouttavasta illasta saunomisen ja viinilasillisen merkeissä kaasojen kanssa :'D 

Kekenkin ilta jatkui pitkälle yöhön, kun keksin viime hetkillä, että haluan jokaisen vieraamme istumapaikalle valokuvan. Niitä se reppana sitten vielä illalla tulosteli vanhempiensa luona :'D 

Kun lopulta pääsimme kaasojen kanssa pikkuveljeni asunnolle Ouluun, oli kello jo paljon ja painuimme pehkuihin iltapuhteiden ja -kikatteluiden jälkeen melko pian. Tai no. Minä en oikein saanut unta. Kertasin vielä mielessäni, onko kaikki tärkeimmät asiat hoidettu ja kirjasin puhelimeeni ylös joitakin pikkujuttuja, jotka halusin vielä seuraavana päivänä tarkistaa ;) 

Kiitos muuten pikkuveljelle yö- ja pukeutumispaikkanamme toimineen asuntonsa lainasta! Ihanasti olitte laittaneet pyyhkeet ja kaikki kälyn kanssa meitä varten esille <3 Arvatkaapa revettiinkö, kun löydettiin sängyltä nämä:



tiistai 29. syyskuuta 2015

Istumajärjestyksen teko

Ehkä joku jo arvasikin, että se viime postauksessa mainitsemani suhteellisen viime tippaan jätetty askare oli niinkin ihana kuin istumajärjestyksen teko. Torstai-iltana myöhään me siis istahdimme Keken kanssa tietokoneelle. Tiesin, että netistä löytyy jos minkälaista plaseerausohjelmaa ja uskoin homman hoituvan helpoiten jollakin niistä (googlaa esim. wedding seating app vaihtoehtoja löytääksesi). Kuitenkin paria ohjelmaa kokeiltuamme totesimme ne huonoiksi. Yhdessä mm. ei voinut sijoittaa pöytiin ilmaiseksi kuin muistaakseni 30 henkeä... No meillä vieraita oli yli puolet enemmän, joten se oli no go. Ehkä parempiakin sovelluksia olisi löytynyt, mutta me päätimme siinä vaiheessa vaihtaa tuohon niin perin perinteiseen metodiin eli kirjoitimme vieraiden nimet post it -lapuille ja eikun hommiin.


Lajittelimme ensin perheet, pariskunnat ja kaverikunnat omiin nippuihinsa sen mukaan, keiden ainakin halusimme pääsevän samaan pöytään istumaan. Meillähän pöydät olivat kahdeksan hengen neliöpöytiä. Pöytiä oli 10, mutta vieraita vähemmän kuin 80, joten meille jäi hiukan liikkumavaraa pöytäjärjestyksen suhteen siinä mielessä, että joihinkin pöytiin pystyi jättämään tyhjän/tyhjiä paikkoja. Jokaiseen pöytään ei siis ollut pakko mahduttaa tasan kahdeksaa vierasta, vaan myös seitsemän tai jopa kuusi oli joissain tapauksissa passeli lukumäärä. 

Olin lukenut etukäteen mm. hääblogeista, kuinka vaikeaa ja rasittavaa pöytäjärjestyksen laatiminen on. No. Meille se oli kyllä yllättävän helppoa eikä meillä totta puhuen siinä kauaa nokka tuhissut. Ja mielestäni onnistuimme siinä jopa aika hyvin (seuraavana päivänä se ei kaivannut kuin yhden tai kaksi pientä fiksausta). Tietenkään kaikkia häävieraita ei millään voi miellyttää, mutta luulen, että kenellekään ei tullut mielestään ihan hirveen kamalat istumakaverit :) Älkää siis arvon morsiankollegat liikaa peljätkö istumajärjestyksen tekoa! Ei se välttämättä olekaan niiiin paha rasti kuin pelotellaan :)

maanantai 28. syyskuuta 2015

Häitä edeltävä torstai

Let's lähdetään käymään häitämme läpi loogisesti edes noin suurin piirtein aikajärjestyksessä ja palatkaamme siis takaisin hääviikkoon ja pariin häitä edeltävään päivään. Nehän me vietettiin tietenkin suurimmaksi osaksi juhlapaikalla. Saatiin sinne avaimet jo keskiviikkoiltana, mutta tuolloin emme tehneet muuta kuin pyörähdimme siellä illalla pikaisesti Keken kanssa kaksin.

Torstaina meillä oli asioita hoidettavana kaupungilla. Kävimme mm. hakemassa tuolihuput ja Keken housut ompelijalta sekä tsekkaamassa potrettikuvauspaikkoja (Mikä viime tippa?! X'D). 

Ainolanpuistossa.

Tässä lyhyeksi tarkoitetussa kaupunkivisiitissä menikin yllättävän kauan ja pääsimme roudaamaan häätavaroita juhlapaikalle vasta iltapäivästä. Ja sitä romuahan sitten kans oli. Kolmessa eri osoitteessa. Joten siinä kesti. Saimme kuitenkin tuona iltana roudaamisen lisäksi myös ihan kivasti muutakin aikaiseksi. Kaaso S mm. silitteli pöytäliinoja ja taitteli lautasliinoja ja äiti asetteli tuolihuppuja ja niiden rusetteja paikoilleen. Iskä ja Keke keskittyivät kattoharsojen kiinnittämiseen. 


Mehän oltiin siinä mielessä hyvin onnellisessa tilanteessa, että eräs tuttavani juhli häitään juhlapaikallamme viikkoa ennen meitä. Tämä tarkoitti sitä, että meidän ei tarvinnut kantaa pöytiä eikä tuoleja saliin, vaan suurin osa niistä oli jo valmiina neliönmuotoisissa asetelmissaan salin keskellä. Toki niitä piti hiukan siirrellä, muttei yhtään niin pitkää matkaa kuin, jos ne olisivat olleet säilytyspaikoillaan seinien vierustoilla. 

Toinen juttu, mikä helpotti työtämme kovasti, oli se, että hankimme tämän toisen morsiamen kanssa juhlasalin seiniä koristamaan yhteiset hallaharsot, jotka saivat juhlapaikan vuokraajien luvalla olla paikallaan koko häidemme välisen viikon, koska siellä ei tuona aikana ollut mitään muuta sen suurempaa toimintaa. Iskän ja Keken ei siis tarvinnut laittaa hallaharsoa muualle kuin salin kattoon. Tuhannet tuhannet tuhannet kiitokset vielä M:lle! <3 Oli tosi kiva tehdä sun kanssa yhteisiä häähankintoja! :) 

Suosittelen kyllä sydämeni pohjasta tällaisia morsianten välisiä yhteistyökuvioita! Siinä molemmat säästi rahaa ja aikaa mukavasti ja onhan se nyt kiva päästä hössöttämään ja fiilistelemään häitä toisen samassa tilanteessa olevan kanssa :) Meillä kävikin M:n kanssa tosi hyvä tuuri, kun oltiin tosi samoilla linjoilla häidemme suhteen. Meillä oli samoja teemavärejä ja muutenkin samanlaisia ideoita ja ajatuksia. Hankimme mm. yhteiset sinkkisaavit ja vuokrasimme tunnelmavalaistusta samasta paikasta. Näistä myöhemmin lisää.

Torstai-iltana paiskimme hommia juhlapaikalla ehkä jonnekin puolille öin, mutta ei ne hommat mulla ja Kekellä vielä siihen loppuneet. Arvaako joku minkä äärelle päästiin puurtamaan vielä yön pikkutunteina? ;)

perjantai 25. syyskuuta 2015

Bride-huppari

Hihihih, hävettää ehkä vähän myöntää tätä juttua, mutta kattokaapa millainen huppari mulla oli hääpäivän aamulle:


©Iiro Rautiainen

Selässä on siis tällainen tarra (näkyy vähän huonosti yllä olevassa kuvassa):


Kaikkea sitä! :'D Hupparin tilasin alle kympillä eBaystä ja tarran löysin Jenkeistä jostain korukaupasta. Vähän huonosti pysyivät paikoillaan nuo dimangit, kun äiti koitti silittää tekstiä kiinni paidan selkämykseen, mutta ihan hyvin se ajoi asiansa eli oli päälläni sen pienen hetken, kun siirryin häitä edeltävän yön yöpaikasta kampaajalle ja takas ;D Paitaa olisi ollut kiva pitää seuraavana aamuna hotellin aamupalallakin, mutta a) pussi, jossa se oli, unohtui viedä hotellille ja b) me ei jaksettu herätä koko aamiaiselle :'D Ajatus hyvä kymmenen! ;)

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

To have and to hold and to keep your drink cold

Näin alkuun tuhannet kiitokset kaikille teille ihanille, jotka jätitte kommenttia viime postaukseen häävideostamme! <3 Niitä oli tosi tosi ihanaa, ja koskettavaakin, lukea. Olen hirmu onnellinen siitä, että hääpäivämme ilo ja riemu välittyi teille Juhon koostaman videon kautta!

Kirjoittelen vielä jossain vaiheessa myöhemmin lisää videokuvauskokemuksestamme, mutta nyt siirtykäämme eteenpäin hääpäivämme läpikäymisessä. (En tiedä, onko muilla hääbloggaajilla ollut vaikeuksia päättää, mistä lähteä liikkeelle, mutta mulla ainakin on!! Niin paljon kerrottavaa! :))

Aloitetaanpa vaikka tällaisella. Tässä yksi häidemme yksityiskohdista. Mun oli ihan pakko vielä viime tipassa ennen häitä tilata nämä. En voinut itselleni mitään ;)



Kyse on siis erityisesti juomatölkit kylmänä pitävistä koozieista. Tilasin nämä eBaystä tältä myyjältä. Toki muitakin vastaavia tuotteita myyviä eBaystä löytyy. Violetti väri oli ihan täydellinen ja kimalteleva hopea teksti erottui hyvin taustastaan. Koozien alaosan teksti oli kustomoitavissa. Eniten tykästyin tämän koozien fonteilla leikittelevään ulkonäköön ja oivaltavaan tekstiin, vaikka muitakin kivoja vaihtoehtoja olisi ollut.

Toimitus oli nopea. Tilasin kooziet kylläkin Jenkkeihin, joten en osaa sanoa, kuinka pitkä toimitusaika Suomeen on. Myös viestien lähettely myyjän kanssa oli nopeaa ja mutkatonta.

Harmi vain, että meille kävi pieni kömmähdys näiden ihanuuksien kanssa. Unohdin nimittäin kertoa kaasoille koozieiden olemassaolosta, joten ne muistettiin laittaa esille häissä vasta myöhään illalla, jolloin suurin osa vieraista oli ehtinyt jo lähteä :'D Noh, eivätpähän loppuneet kesken ja meille jäi muistoksi useampia kappaleita ;)

torstai 17. syyskuuta 2015

Häävideo: Meidän päivä pähkinänkuoressa

Aloitetaanpas meidän hääpäivän läpikäyminen "vaatimattomasti" tällaisella. Meidän iki-ihana häävideo <3


Arvatkaapa, kuinka monta kertaa me (ja varsinkin minä, kröhöm...) ollaan katsottu tämä?! Ei kyllä mitään hajua, mutta MONTA!! :'D

Mä oon ihan rakastunut tähän videoon ja Kekekin antoi sille arvosanaksi vaatimattomat 10+. Musiikki on ihanan pirteä ja saa hyvälle tuulelle. Video on tehty oivaltavasti musiikin ympärille sitä parhalla mahdollisella tavalla hyväksi käyttäen.

Videon parhaita paloja allekirjoittaneen mielestä ovat... KAIKKI :'D No ei vaan, jos joitain juttuja on pakko nostaa esille, niin kuinka suloinen on Keken jännittynyt ilme, kun bestman kuiskaa hänelle alttarilla "sieltä se tulee". Tai kuinka hellyyttävästi isosisko ohjeistaa pikkuveljelleen kirkon ulkopuolella, miten päin huiskutuskeppiä pidetään kädessä. Tai kuinka onnelliselta Keke näyttää saadessaan onnittelujonossa halauksen. Tai kuinka syötävän suloinen pikkuinen pellavapää on vilkuttaessaan ruokapöydässä kameralle. Tai kuinka riemastuttavalta Keken ja bestmanin repeäminen heidän ns. virallisen kättelyn aikana näyttää. Tai kuinka ihanan herkkä mun ja Keken suudelma on metsässä potrettikuvauksissa auringonlaskun aikaan. Tai kuinka järjettömän hupaisilta yhteiskuvaposetukset meidän sukulaisten kanssa näyttävät. Mun kaikista kaikista kaikista lempparein kohta on kuitenkin ehkä se, kun tuleva isä rummuttaa vaimonsa masua tanssilattialla <3

Video on täynnä ihania, iloisia ja koskettavia hetkiä eikä voitais toivoa siltä mitään enempää. Se on täydellinen ja se kuvaa täydellisesti meitä, meidän hääpäivää ja sitä onnea, jota me tunnettiin tuona päivänä. Ja tunnetaan onneksi vieläkin :) Me ollaan ikuisesti kiitollisia Juholle ja Vuolas Medialle meidän juhlapäivän näin upeasta taltioinnista! 

Vaikka kuinka olin häiden videointia vastaan hääsuunnittelujen alkuvaiheessa, ei päätöstä häävideokuvaajan buukkaamisesta ole tarvinnut katua kyllä hetkeäkään. Tässäpä siis neuvo ihan vain nainen naiselta, yhdeltä morsiamelta toiselle: Jos vielä puntaroit, varatako videokuvaus hääpäivällenne vai ei, älä enää mieti. Se on sen väärti! Usko mua. Kunniasanalla.

tiistai 15. syyskuuta 2015

Vaimotukka

Tuoreet vaimot saattaa tietää sen tunteen, kun joillekin vähän pitempi (kröhöm...) ja joillekin vähän lyhyempi hiustenkasvatusprojekti on vihdoin häiden jälkeen ohi, ja saat vihdoin varata ajan kampaajalle ja pätkäistä sen aivan liian kauan samanlaisena pysyneen kuontalosi lyhyemmäksi. Noh, minähän tätä tunnetta en tunnusta (ihan vielä) potevani, mutta eräs toinen meidän taloudessa kylläkin. Keke on pitkään puhunut, että haluaa leikata hiuksensa pois, mutta sain onneksi sen verran lykättyä tätä projektia, että hiukset säilyivät häihin asti. 

Toissapäivänä oli kuitenkin sitten se surun päivä, kun Keke saapui kotiin hiustenleikkuukoneen kanssa ja hetken rohkeutta kerättyäni jouduin eilen tarttumaan puikkoihin ja hurruuttelemaan nuo vaaleat kiehkurat vessamme lattialle, nyyh. En raaskinut hommasta kieltäytyäkään, vaikka kyseessähän oli eka kerta elämässäni, kun tuollaista vempelettä kädessäni pitelin. Noh, tässäpä ennen ja jälkeen kuvat. Mitäs tykkäätte: oliko tuo entinen munkkilook parempi vai tykkäilettekö enemmän tästä nykyisestä vankilalookista? :'D


maanantai 14. syyskuuta 2015

Kiperiä kysymyksiä kullalle

Liebster Awardien innoittamana päätin tasa-arvon nimissä esittää muutamia kysymyksiä myös tämän talouden miespuoliselle väestölle. Bongasin ...jotain Rock 'n 'Rollia -hääblogista jokin aika sitten hauskan kyselyn sulhaselle, jota ajattelin nyt siis soveltaa tuohon aviomieheeni :) (Mun mielestä muuten Suomen kielen sana aviomies sais mennä vaihtoon. Se on liian pitkä. Tietty vaihtoehtona on sanoa sitä miestä pelkäksi mieheksi, mutta kun sillonhan se voi periaatteessa tarkoittaa aviomiestä, avomiestä tai vaikkapa ihan vaan poikakaverikin Miehillä on paljon helpompaa, kun voivat kutsua meitä iisisti vaimoiksi. Epistä.) 

1. Jos vaimosi katsoo telkkaria, mikä siellä todennäköisesti pyörii? Joku reality.

2. Minkä kastikkeen hän valitsee salaattiinsa? Thousand island tai ranch.

3. Mikä on hänen inhokkiruoka? Emmätiiä. Joku rössypottu.

4. Menette ulos illalliselle ja drinkeille. Mitä hän tilaa? Pullon talon viiniä, alkupalaksi katkarapuja ja pääruoaksi pihvin.

5. Mikä on hänen kengänkokonsa? Oiskohan se 37 vai 38? Sanosin että 38.

6. Jos hän keräisi jotain, mitä se luultavasti olisi? Euroviisukrääsää.

7. Mitä hän voisi syödä päivittäin kyllästymättä? P3. Uusinta tuttavuutta. 

8. Minkälaista musiikkia hän kuuntelee? Suomipoppia ja ysäriä.

9. Minkälaisista elokuvista hän pitää? Mä luulen, että ne on ne romanttiset komediat silti.

10. Minkä väriset silmät hänellä on? Nätit. Ai mä että minkälaiset! Vissiin ne sitte siniset on.

11. Kuka on hänen paras ystävänsä? Kaaso J.

12. Asia, mitä usein teet, mistä hän ei pidä? Oisko pelaaminen. En tiiä, mitä tekisin niin usein. Vaihtelee vähän, että pidätkö siitä vai et. 

13. Missä hän on syntynyt? Katrineholmissa.

14. Jos leipoisit hänelle synttärikakun, millainen se olisi? Marenkikakku.

15. Minkä parissa hän viettää mielellään monia tunteja? Blogin.

16. Mitä hän osaa erityisen hyvin? Ruotsia.

17. Mikä on oudointa ruokaa, mistä hän pitää? Paha (tarkoitti siis kysymystä, ei ruokaa, tämä kommentti ;D Pitkän pohdinnan jälkeen ei tullut mitään mieleen.)

18. Mitä kolmea asiaa hän kantaa aina mukanaan? Laukkua, puuteria ja kännykkää.

19. Mikä saa hänet ärsyyntymään? Jos on nälkä ja ei ole ruokaa.

20. Entä piristymään? Oisko vaikka joku kuva kaaso A:lta.

21. Ketä julkisuuden henkilöä hän ihailee? Krista Siegfridsiä, heheh.

22. Millainen hän on vaimona? Ihan kiva. Ihan mukava. Ihan hyvä vaimo.

23. Milloin hän tapasi vanhempasi? Ei tarkkaa muistikuvaa, mutta varmaan parin viikon sisään virallisen seurustelun alkamisesta.

24. Mikä on hänen uusin villityksensä? Ehkä se on tuo zumba.

25. Millainen on hänen kotilook? Vaihtelee paljon. Ihan samoja vaatteita ku kylilläkin. Muttei ehkä niin tälläytyneenä, jos ei ole lähdössä minnekään. 


Kysymykseen 4 tarkennuksena, että usein (kröhöm...) tuota viinipulloa on joku jakamassa mun kanssa ;) Muuta kommentoitavaa/korjattavaa mä en sitten näistä vastauksista löytänytkään. Ihan ovat kuin omasta suustani :D Kaipa se on taas todettava, että kyllä se tuo mies minut taitaa tuntea :)


Kauhua ja innostusta ilmassa
autossa matkalla kirkkoon :'D

Ps. Ollaan häävideoiden lisäksi saatu meidän hääkuvatkin jo jokin aika sitten. Pikkuhiljaa alkaa siis hääpäivän virallinen purku ja läpikäyminen täällä blogissa ja kuvien tasokin nousee huomattavasti näistä kännykällä napsituista ;)

perjantai 11. syyskuuta 2015

Ki(r)ppistelyä! :)

Jos joku ei ole vielä hoksannut, niin mää tykkään kirppiksistä ;) Hääblogeissa näkee juhlittujen juhlien jälkeen paljon hääkirppiksiä, joissa tuoreet vaimot myyvät netin välityksellä häistä jäänyttä tavaraa eteenpäin. Nettikirppiksiä löytyy paljon myös esim. Facebookista: Hää-kirppisHääkirpputori, Kierrätetään Häät!Myydään/Ostetaan HÄÄPUVUT ja MYYDÄÄN/OSTETAAN HÄÄPUKUJA. Lisäksi allekirjoittanut on tehnyt moooonia häähankintoja ihan perinteisiltä puujalkakirppiksiltä Oulusta ja Oulun seudulta. 

Tähän kirppislistaukseen pääsee nyt mukaan vielä yksi hääkirppis. Kirppis järjestetään tulevana sunnuntaina 13.9.2015 klo 12-15 Oulussa Jazzvintillä. Kirppislöytöjen lisäksi pääset nyt siis tutustumaan myös yhteen Oulun hääjuhlapaikoista, vink vink ;) Lisätietoja tapahtumasta löytyy täältä.

Kuva

Minusta on ihan mahtavaa, että tällaisia kirppistapahtumia järjestetään! Olen kirppisihminen henkeen ja vereen ja mulle oli tärkeää hankkia häihin tavaraa käytettynä. Lisäksi muistan kuinka itse aina innolla osallistuin hääsuunnittelujen keskellä kaikkiin mahdollisiin hääaiheisiin tapahtumiin. Täälläkin minut olisi varmasti ostajana noihin aikoihin nähty :) Ja itse asiassa, jos olisin siellä vanhalla mantereella sunnuntaina, olisin varmasti varannut sieltä myyntipöydän. Mutta koska matkakulut taitaa nousta vähän turhan koviksi täältä rapakon takaa, niin tyydynkin vain toivottamaan hyvää viikonloppua ja tervemenoa Jazzvintille kaikille teille muille kynnelle kykeneville :)

Ps. Saatiin äsken meidän häävideot!!! En malta odottaa, että Keke tulee töistä ja päästään niitä yhdessä fiilistelemään!! Kippis! ;)

maanantai 7. syyskuuta 2015

Liebster Award x 3

Ihanan Wedding Emilia -hääblogin ihana Emilia, ihanan Miehensä vaimo -hääblogin ihana Miehensä vaimo ja ihanan Allt om Heidi&Jussi -hääblogin ihana Heidi palkitsivat blogini Liebster Award -palkinnolla. Wau! Tuhannet kiitokset tästä kunniasta teille kaikille kolmelle! <3

Palkinnon ideana on nostaa omasta mielestä hyviä blogeja uusien lukijoiden tietoisuuteen. Kyseessä on ketjuhaaste, jossa palkittu bloggaaja vastaa haastajan esittämiin 11 kysymykseen, haastaa 11 muuta bloggaajaa mukaan ja esittää heille 11 uutta kysymystä. 



Otan haasteen nyt hiukan pienemmässä mittakaavassa vastaan ja vastaan Emilian, Miehensä vaimon ja Heidin esittämiin kivoihin kysymyksiin, mutta jätän tällä kertaa haastamatta mukaan muita blogeja. Ei sillä, ettenkö olisi sitä mieltä, että monen monituinen blogi ja bloggaaja tämän ihanan palkinnon ansaitsisi, vaan siksi, että olen laiska (eikä mun lukulistalta kyllä taitaisi edes löytyä noin montaa haastamatonta blogia) :)


Tässäpä vastaukset Emilian kyssäreihin:

1. Mikä on etunimesi tarina? Molempien mummujeni toinen nimi on Maria ja lisäksi vielä systerilläni (=tädilläni) on kaksiosainen nimi, jonka jälkimmäinen osa on Maria. Vanhempani halusivat minulle nimen, joka toimii niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Siksi Maria.

2. Mitkä neljä tuotetta kauppakassistasi useimmiten löytyy ja miksi? 1) Diet Coke. En juo kahvia enkä oikeastaan teetäkään, joten jostainhan munkin on sitä kofeiinia tankattava :) 2) P3. Snack, joka sisältää lihaa, pähkinöitä ja juustoa. Proteiinipitoinen, hyvänmakuinen ja kätevä pieni välipala. Suomeenkin tällaisia!! 3) Avokado. Terveellistä rasvaa suussasulavassa muodossa. Guacamole on ihan mun herkkua. 4) Vesi. Jos jotain kaipaan Suomesta, on se se helppous, kun voit juoda vettä suoraan hanasta.

3. Mikä saa ihosi kananlihalle? Kylmyys.

4. Kerro jokin kommellus, joka sinulle on joskus tapahtunut. Apuva. Näitähän on! Mutta en ole sellainen tyyppi, joka jäisi niitä murehtimaan, joten ne tuppaavat ajan myötä unohtumaan. Hmmm... Otetaanpa yksi hääaiheinen. Olin kaasona joitakin vuosia sitten. Tehtävänäni oli kulkea yhdessä sormuspojan kanssa alttarille, mikä meni hyvin. KUNNES alttarille päästyäni bestman viittilöi jotain mulle hurjana, mutta kuitenkin vaivihkaa. Sitten mulla välähti: sormukset! Pärkele, sormustyyny sormuksineen jäi sakastiin! Ei se auttanut kuin hipsiä hienovaraisesti sivukautta niitä hakemaan. Kerkesin hyvin, onneksi, eikä vieraat ollu mun ylimääräistä juoksulenkkiä edes huomanneet, huh :D

5. Mikä on turhin esine, joka kotoasi löytyy? Tällä hetkellä koti on täällä Jenkkilässä ja vielä meille ei onneksi kovin paljoa turhaa tavaraa ole ehtinyt kertyä. Sanotaan vaikka juustoraastin. Täällä suurin osa juustoista myydään valmiiksi raastettuna/viipaloituna...

6. Ketä ihailet ja miksi? Ihailen mun mummua. Siinä on semmonen rautarouva, että oksat pois. Hän on selvinnyt tässä elämässä suurista suruista, voittanut valtavia vaikeuksia ja vieläkin se vaan porskuttaa menemään <3

7. Mikä on kaunein näkemäsi maisema? Kyllä se taitaa olla mökkitie. Yhtä kaunis joka kerta!

8. Minkä asioiden tekemistä aina välttelet/et saa aikaiseksi tehdä? En saa aikaiseksi vastata viesteihin, jotka olen asiemmin lukenut, mutta joihin en ole heti vastannut. Vähänkö mua ärsyttää tämä itsessäni, murr!

9. Oletko kalenteri-ihminen? Perinteinen kirjakalenteri, kännykän kalenteri vai jokin muu? Olen. En luota siihen, että muistan asiat ilman, että merkkaan ne kalenteriin. Vielä vuosi pari sitten olin kirjakalenteri-ihminen henkeen ja vereen, mutta niin kuin varmasti monella muullakin, on paperi vaihtunut näyttöön...

10. Mikä on vuoden paras päivä ja miksi? Euroviisufinaalipäivä. Silloin me fiilistellään sukulaisten kanssa viisuja koko vuoden edestä, nauretaan, syödään, juodaan, lyödään vetoa ja puhutaan siitä, että kun Suomi voittaa seuraavan kerran niin me mennään paikan päälle katsomaan :)

11. Mikä on paras neuvo, jonka olet saanut? Antaa vitun itkeä. Siellä on enemmän vettä ja pitemmät silmäripset. -mummu-


Sitten siirrytään Miehensä vaimon kysymyksiin:

1. Onko häillänne teemaa? Jos on, niin mikä se on? Häissämme oli teemaväreinä violetti, vaaleanvihreä, hopea ja valkoinen. Myös paljon blingiä ja jonkin verran puuelementtejä nähtiin. Ei kuitenkaan mitään yhtä ainoaa selkeää teemaa.

2. Kuinka päädyit valitsemaan häidenne värit? Häiden värit tuli aika automaattisesti. Violetti on mun lempiväri ja sitä on käytetty meillä myös sisustuksessa jonkin verran. Se tuntui vaan luonnolliselta meille. Ja sitoohan se häitä hiukan tämän bloginkin nimeen :) Valkoinen kuuluu häihin. Sitä ei liene tarvi perustella. Metallinhohtoa kaivattiin myös ja hopea oli meille jotenkin tutuin ja turvallisin. Pitkään mietittiin neljänneksi väriksi vihreää tai keltaista, mutta lopulta hempeä vihreä vei voiton. En tiedä miksi. Ehkä siksi, että sitä olisi kuitenkin tullut kukkien mukana juhlapaikalle.

3. Tahdotko mielummin perinteitä vai jotain muuta? Perinteitä pienellä twistillä :) Mies on perinteikäs mies, mutta häissä oli mukana myös vähän modernimpaa menoa.

4. Miten sinua kosittiin vai kositko sinä? Vuosien odottelun jälkeen Keke kosi mua jouluaattona meidän olohuoneessa ensimmäisen mulle antamansa joululahjan avustamana. Lisää tuosta hetkestä voit lukea täältä.

5. Mitä häiden jälkeen, valtaako/valtasiko tyhjyys? Olen hiukan yllättynytkin, että tämän pahempi tyhjyys ei mua ole vallannut. Ehkä se johtuu tästä Jenkkilään paluusta. Ja onneksi on blogi. Tänne saa hössöttää häistä vielä pitkään :)

6. Muuttaisitko jotain puolisossasi, jos voisit? En muuttaisi. Keke on hyvä mulle juuri sellaisena kuin on <3

7. Kuinka tapasit puolisosi? Kotipaikkakuntamme kioskin pihalla 17-vuotiaina. Oltiin oltu samalla yläasteella, mutta siellä ei vielä tunnettu toisiamme.

8. Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä? Uskon.

9. Pahin hääpainajaisesi? Yllättävän vähän niitä lopulta tuli nähtyä. Viime yönä näin vähän niinku hääpainajaisen. Oltiin meidän juhlapaikalla, ei tosin meidän häissä vaan mun ja Keken yhteisissä synttärijuhlissa. Mun pieni ihana 1-vuotias serkkutyttöni ujosteli mua, mitä se ei siis yleensä ikinä tee, ja sanoi mulle mun kysyessä, että eikö se enää ole mun kaveri, että "EI OO" :( Vissiin alitajunnassa pelottaa, ettei se enää muista meitä, kun tullaan takaisin Suomeen...

10. Paras vinkkisi hääjärjestelyihin? Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja viime tippa on paras tippa :)

11. Näkyykö ammattinne häissänne? Mulla on yliopistotutkinto, ei virallista ammattia. Matkailualalta mulla on paljon työkokemusta, mutta siitäkään huolimatta matkailuteemaa ei meidän häissä näkyny. Vaikka se on ihan mahtava teema! Monesti mietin sitä meillekin. Jonkin verran mun pääaine (ruotsin kieli) häissä kuitenkin näkyi (mm. kakkukoristeessa). Keke on tietotekniikan insinööri ja hänen ammattinsa näkyi mm. hänen kalvosinnapeissaan. Pikkuisissa yksityiskohdissa meidän ammatit oli siis häissä mukana. 


Ja vielä viimeiseksi Heidin kysymykset:

1. Mikä hääsuunnittelussa on parasta? Kaikki! :) Inspiraation etsiminen Pinterestistä ja blogeista. Ideoiden jakaminen ihmisten kanssa. Innostuminen.

2. Mikä hääsuunnittelussa ärsyttää eniten? Budjetin laatiminen ja väliaikaiset saamattomuuden tunteet.

3. Kumman valitsisit: omakotitalon semi-maaseudulta vai kerrostaloasunnon (suur)kaupungin keskustassa? Ensimmäisen. Ja semmonenhan meitä kotona Suomessa odotteleekin <3 Siellä on hiljaista ja saa nukkua rauhassa, mutta toisaalta, jos tekee mieli, niin Singstaria voi laulaa täysillä vaikka koko yön.

4. Millainen on unelma-asuntosi? Itsestään siivoutuva :D Iso muttei liian iso. Valkoista, hopeaa, peilejä, kimallusta. Yksikerroksinen. 

5. Jos sinulla ei olisi taloudellista pakkoa käydä töissä, kävisitkö silti? Hmmm... Tällä hetkellä, terveydentilani takia, en välttämättä.

6. Jos sinulla olisi rajaton hääbudjetti, mikä on sellainen asia jonka häihisi kustantaisit (mutta nyt et voi)? Onko tällaista asiaa ollenkaan? Nyt kun oikeasti tätä pohdin, ei sellaista asiaa taida olla. Ehkä olisin ostanut blingimmän sormuksen, jos jotain pitää keksiä :)

7. Mikä on sellainen asia, mitä et mistään hinnasta jättäisi häistänne pois (sulhasta ei lasketa)? Vieraat <3

8. Mikä on hääinhokkisi (esim. joku hääleikki, häätapa, ihan mikä vaan...), mitä et ikimaailmassa ottaisi omiin häihisi? En tiiä, onko mulla oikeasti mitään sellaista jos-tuo-juttu-ois-tullu-meidän-häihin-oisin-lähteny-helevettiin-koko-häistä. Täällä kuitenkin joitain vähän pienempiä juttuja, joita en meidän häihin tahtonut (vaikka noistakin kyllä osa meillä nähtiin ;D). Niin ja oisin mää saattanu suuttua, jos Keke ois sotkenu mun naaman kakulla ;) 

9. Uskotko, että avioliitto tulee muuttamaan arkeanne? Miten? Tiedän, että se ei muuttanut arkeamme. Paitsi siten, että Keke kutsuu mua tyttöystävän sijasta vaimoksi.

10. Mikä olisi unelmahäämatkakohteesi? Voi tämän ku tietäis!! :) Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan! ;)

11. Jos hääbudjettisi olisi hyvin pieni, esim. 2000 euroa ja sillä pitäisi päästä naimisiin, millaiset häät järjestäisit? Tarjoaisin häissä lämpimän ruoan sijaan pelkät kakkukahvit. Pyytäisin valokuvaajaksi jonkun taitavan läheisemme ja soittaisin musiikkia Spotifystä. Alkoholia olisi edelleen tarjolla ja juhlapaikka olisi sama, mutta koristeluja vähemmän. Keke käyttäisi vanhaa pukuaan emmekä hommaisi vihkisormuksia, vaan käyttäisimme kihlojamme. Kukat kerättäisiin luonnosta. Videokuvaajaa emme palkkaisi. Hääyön viettäisimme kotona ja hääauton lainaisimme joltain tutultamme. Jos kuitenkin totta puhutaan, niin luultavasti emme olisi menneet naimisiin, jos meillä olisi ollut noin pieni budjetti, vaan olisimme säästäneet vielä muutaman vuoden budjettia kartuttaaksemme. Tai ottaneet lainaa. Häät on ainutlaatuiset juhlat ja minusta niiden suhteen ei pidä tehdä liikaa kompromisseja. Totuus on, että me ei oltais saatu järkättyä meitä tyydyttäviä juhlia 2000 euron budjetilla. Niin se vaan on.


Täällä Jenkeissä on huomenna kansallinen vapaapäivä. Hyvää Labor Daytä sinne rapakon taakin! :) Me lähdetään sen kunniaksi nyt hamppareille ja frojoille.

lauantai 5. syyskuuta 2015

36 syytä, miksi rakastan sua

Juhannusviikolla mun oli aika hypätä koneeseen ja suunnata takas Suomeen. Ideana oli, että menen sinne etukäteen suunnittelemaan ja järkkäilemään häitä ja Keke tulee sitten perässä, kun hänellä alkaa kesäloma. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että en näkisi mun miestä kokonaiseen kolmeenkymmeneenkuuteen päivään ;'D

Bongasin jostain hääblogista idean rakkauspurkista. Yleensä purkki toimii ikään kuin lähtölaskentana hääpäivään, mutta minä toteutin sen siten, että kirjoitin 36 lappuun syitä sille, miksi rakastan miestäni ja hän sai avata yhden lapun joka päivä siihen asti kunnes taas näkisimme. Minusta tämä oli kiva idea ja mieskin tykkäsi. Joskus on hyvä ihan kunnolla istua alas ja miettiä, mitä ne isot ja pienet asiat siinä toisessa on, joita rakastaa <3



Mun matka Suomeen oli muuten melkoinen matka se. Lento D.C.:stä Nykiin oli myöhässä; koneen miehistö oli hukassa! Jossain siellä lentokentällä se kuulemma oli, mutta kukaan ei saanut siihen yhteyttä. Siinä vaiheessa tiesin jo, että jatkolennolle ehtimisestä on enää turha haaveilla, joten kävin vaihtamassa jatkolennon toiseen hiukan myöhemmin Helsinkiin saapuvaan. Tuo lennon muutos tarkoitti kuitenkin sitä, etten ehtisi Suomeen ja Tallinnan laivaan ajoissa. Vanhempani tulivat siis Oulusta minua Helsinkiin vastaan, josta meidän oli yhdessä tarkoitus matkustaa Tallinnaan kesäloma- ja viinanhakureissulle. Eikun siis ilmoitusta äitille, että mennä edeltä Tallinnaan, minä tulen sitten perässä. 

Korvaavan miehistön löydyttyä tuli ilmoitus, että Nykissä on lennonjohto-ongelmia ja kaikki lennot sinne on peruttu. Prkl. Hetken kuluttua uutista kuitenkin korjattiin sen verran, että Nykin kentät ovat kyllä kiinni, mutta meidän lento sai sinne vielä sille iltaa laskeutua. Lentoa jouduttiin kuitenkin odottelemaan sen verran pitkään, etten ehtisi jo kertaalleen vaihtamalleni jatkolennollekaan. 

Vihdoin iltamyöhällä Nykiin päästyäni ja asiakaspalvelutiskille ikuisuudelta tuntuneen ajan jonotettuani virkailija kertoi, että heidän järjestelmässään on tieto, että lentoni myöhästyi lentoyhtiöstä riippumattomista syistä eikö lentoyhtiö ole velvollinen etsimään mulle korvaavaa lentoa eikä edes majoitusta tulevalle yölle. Whaaaat?! Jostain syystä järjestelmässä oli tieto lennonjohdon ongelmista, muttei miehistön puuttumisesta. Siinä kohtaa ei kyllä naurattanut, mutta onneksi virkailija oli asiakaspalvelija isolla a:lla ja järkkäsi mulle kaikesta huolimatta jatkolennon seuraavalle päivälle sekä lupasi etsiä majoituksenkin. Tilanne oli kuitenkin se, että kaikki Nykin hotellit oli ihan täynnä. Muillakin oli vissiin majoitukselle tarvis, kun lentokentät oli suljettu... Jostain se ihana nainen kuitenkin mulle hotellihuoneen taikoi ja hommasi vielä kyydinkin hotellille ruuhkaiselta kentältä ilman jonottamista.

Mutta eivät ne vastoinkäymiset tietenkään vielä siinä olleet. Hotellille päästyäni vastaanottovirkailija kertoi heillä olevan täyttä. Ei voi olla totta!! Lentoyhtiön hotellijärjestelmässä oli tapahtunut ilmeisesti jokin virhe eikä heillä ollut enää vapaita huoneita. Mies tarttui kuitenkin saman tien puhelimeen ja sai minulle viimeisen huoneen tien toisella puolella sijaitsevasta hotellista. 

Huoneeseen sisäänkirjauduttuani pääsin vihdoin nettiin ja luin viestin äidiltäni: isäni oli sairaalassa Tallinnassa. Nyt oikeesti!! Onneksi kyse oli kuitenkin "vain" sappikivistä, jotka olivat äityneet niin pahaksi, että ne oli ollut pakko leikata. Leikkaus oli onnistunut ja isä voi olosuhteisiin nähden hyvin.

No siihen ne vastoinkäymiset onneksi loppuivat. Seuraavana päivänä matkustin Nykistä Helsingin kautta Tallinnaan. Jopa matkalaukkuni tuli oikeaan paikkaan ja loput alkoholitkin saatiin häihin hankittua, woohoo! :) Mutta olipahan reissu! Onneksi Keke pääsi vähän helpommalla perässä Suomeen tullessaan :) Ei tuommoista säätöä nimittäin ihan joka matkalle toivoisi.

Min dag som en diskoprinsessa: Part 5

Noniin hyvät naiset ja herrat, mina damer och herrar! Nyt on koittanut se odotettu hetki, kun viimeistään nolaan itseni julkisesti täällä blogissa :D Video mun polttaripäivästä, olkaatten hyvä!


Tämä video näytettiin häissä ja itkuhan siinä pääsi, ylläri ylläri :'D Yllätyin ihan todella tuosta Kristan lopputervehdyksestä! Me oltiin aiemmin kesällä Kiimingissä Tähdet Koitelissa -tapahtumassa, jossa Kristakin esiintyi. Tytöt menivät keikan jälkeen Kristan juttusille ilman mua ja kertoivat mulle pyytäneensä häneltä nimmarin polttarikansiota varten. No juu, olihan ne senkin tehneet, mutta pääasiallinen tarkoitus tuolle juttutuokiolle oli videotervehdyksen tallentaminen :D Krista oli kuulemma ollut innoissaan tehtävästään ja ilolla lähettänyt meille terveisensä <3

Kaasojen mulle kasaama polttarikansio on muuten aivan upea! Se on täynnä kuvia polttaripäivältä ja mukaan on liitetty Amazing Bride -vihjeet ja -tehtävät, polttarivieraiden skräppäykset, Selviytyjät-banneri ja jopa mäkkärin ostosten kuitti :D Olen selaillut kansiota jo monen monta kertaa, joka kerta onnenkyynelten ja naurunpurskahdusten siivittämänä :') Oli se vaan ihana paeva! <3


tiistai 1. syyskuuta 2015

Min dag som en diskoprinsessa: Part 3

Selviytyjien jälkeen olikin vuoro toisen tosi-tv -formaatin. Sain nimittäin Amazing Race -henkisen kirjekuoren taustatunnareineen kaikkineen. Niin siistiä!!! :)

Vihje kuului näin:




Lähdimme siis metsästämään diskoprinsessan bilepaikkoja ja vastaukseksi ensimmäiseen vihjeeseen päättelin yleisön suosiollisella avustuksella Kuusisaaren, jonne sinikeltainen seurueemme seuraavaksi lähti suunnistamaan. Matkalla aiheutimme varmasti niin hilpeyttä kuin paheksuntaakin vastaantulijoissa :D



Kuusisaaressa sain valita toisen kahdesta tehtävästä: laske Raatin stadionin istumapaikat TAI ideoi ja esitä tiimin kanssa Krista Siegfridsin Marry me -biisin kertosäkeistölle esitys. Sinä esität Kristaa ja muut voivat toimia taustalaulajina, tanssijoina, rekvisiittana tai näyttelijöinä. Esitys voi olla mitä vaan taivaan ja maan väliltä, kunhan se sopii kertosäkeistöön.

Valitsin (ylläri ylläri) Krista-tehtävän ja ihanien polttarikamujeni avustuksella saimme kasaan lyhyen rakkaustarinan/kosintahetken upeine taustatanssijoineen -ja koreografioineen (Vinkvink! Tulevissa postauksissa SAATTAA olla tulossa videomateriaalia mm. tästä tehtävästä ;D).


Seuraava Amazing Bride 2015 -vihje ohjasi meidät Oulun kaupunginteatterille:


Sain jälleen valita kahdesta tehtävästä: Miesten punnerruksia 50 kappaletta. Aikaa 10 minuuttia. TAI Keksi tanssikoreografia Abban Dancing Queen -biisin kertosäkeistöön. Opeta se sitten muulle polttariväelle. Aikaa 20 minuuttia. Muista, että saat pyytää polttariväeltä apua! Onko joku vieraista erityisen hyvä keksimään hyviä muuveja...? 

Kellekään ei liene yllätys, että päädyin tanssitehtävään (I </3 punnerrukset) ;D Koreografikamua ei kauan tarvinnut miettiä eikä siinä kauaa nokka tuhissut, kun oltiin serkkuni kanssa kyhätty tanssi kasaan ja opetettu se muulle polttariväelle. Vitsit me oltiin upeannäköisiä, kun vedettiin sitä aitiopaikoilla! Vaikka ite sanonkin :D (Tästäkin SAATTAA olla videomateriaalia luvassa ;))


Tanssihetken jälkeen uuden vihjeen luettuani otimme suunnaksi teiniaikaisen kantabaarimme:



Matkalla me käytiin poseeraamassa Toripolliisin kanssa niinku mitkäki turistit konsanaan. Satuimmepa matkan varrella törmäämään polttaripäivä Part ykkösestäkin tuttuun miekkoseen ;)





Kolmas tehtävä oli esittää 30 sekunnissa mun ja Keken ensitapaaminen. Sain jälleen käyttää polttariväkeä hyödykseni. Kekeksi valikoitui kaaso A vaaleiden hiustensa vuoksi. Vaatteina hoppari-"Kekellä" oli tietenkin jenkkihuivi, löysät housut ja huppari. A omaksui roolinsa ihan kybällä! Niin kuin kyllä jokainen muukin, joka näytelmässä esiintyi! Loistavaa heittäytymistä tytöt! <3


Me kaikki uppouduttiin rooleihimme niin täysillä, että unohdettiin ihan täysin tuo tehtäväohjeistuksessa ollut 30 sekuntia, hups :D Taideteos kesti useamman minuutin ja tiivistettynä stoori meni niin, että me mentiin ystävieni kanssa silloin teineinä meidän kylän kioskille, jossa törmättiin yhden ystäväni kaveriin, jonka mukana Keke oli siellä. Ystäväni kaveri pyysi meitä tyttöjä luokseen "iltahömpsyille". Auto oli täynnä, joten meikäläinen käskettiin Keken syliin istumaan ja siitä se meidän rakkaustarina sitten pikkuhiljaa alkoi :)



Seuraavana oli vuorossa välitehtävä...




...josta lisää seuraavassa postauksessa. Kuka arvaa mistä oli kyse? ;)