lauantai 19. huhtikuuta 2014

No niistä hääpuvuista taas

Pyydän heti alkuun anteeksi, että joudutte taas jälleen kerran lukemaan pohdintojani hääpuvuista (Ai miten niin tämä aihe on jotenkin pinnalla tällä hetkellä? :))

Tänään kävin sovittamassa pukuja Morsiuspukuliike Glamourissa, jossa en vielä aiemmin olekaan käynyt sitä oikeaa etsimässä. Makutuomariksi pääsi/ehti tällä kertaa vain äitini, mistä olen luonnollisesti vähän harmissani. Ainahan sitä olisi nimittäin kiva kuulla useampiakin mielipiteitä, vaikka sehän olen tietenkin vain ja ainoastaan minä itse, joka teen sen lopullisen päätöksen. Ja älkää ymmärtäkö väärin, tahdon ehdottomasti, että äiti on mukana sovitusreissuilla; hänen mielipiteensä on minulle tärkeä, mutta meillä on hiukan erilainen maku pukujen suhteen. Äiti pitää ehkä hiukan romanttisemmista asuista, jotka tällä hetkellä tuntuvat olevan kovassa huudossa muutenkin, kun taas minä tykästyn ehkä enemmän sellaisiin elegantteihin ja moderneihin luomuksiin.

Glamour on mielestäni paikkana oikein kiva. Se sijaitsee keskellä Oulua Stockmanin kanssa samassa talossa. Myyjä oli nuori, ystävällinen ja ammattitaitoinen. Hän sai oikein hyvin kiinni siitä millaista pukua mahdollisesti haen, vaikka en varmasti osannutkaan kaikkia ajatuksiani kovinkaan hyvin sanoiksi pukea. Hän ehdotteli pukuja, jotka miellyttivät silmääni ja osasi kattavasti kommentoida pukujen hyviä ja huonoja puolia. Keskustelu oli antoisaa ja vilkasta. Hän toimi ikään kuin toisena makutuomarina. Nyt kun omia tuomareita ei niin montaa ollut mukana, oli se erittäin mukavaa ja tervetullutta.

Puvut olivat ihania, ja nyt viimeistään tiedän aika lailla mitä etsin. Yksi lähes täydellinen puku löytyi. Se istui täydellisesti ja oli tyyliltään elegantti. Materiaali oli kaunis eikä hintakaan kirpaissut. Puku oli oikeastaan juuri sellainen, jollaisesta olen alusta alkaen haaveillut. Ensimmäisen sovitusreissuni aikana olin kai vain saanut päähäni, ettei sellainen puku sopisi vartalotyypilleni... Se johtui kenties liian pienien pukujen sovittamisesta, mutta myös siitä, että silloin myyjä tokaisi aika suoraankin, ettei sellainen malli pue minua. Mutta nyt viimeistään näin, että tuossa sovituksessa saamani kuva oli väärä.

Ainoa "ongelma" tässä puvussa oli se, että puku on aika yksinkertainen. Nyt kun olen sovittanut monenlaisia pukuja, olen huomannut, ettei minua lainkaan haittaa, vaikka puvussa on paljon yksityiskohtia, kimallusta, pitsiä, tylliä tms. Pelkään siis, että ehdin tämän vajaan puolentoista vuoden aikana muuttaa mieltäni ja alkaa haaveilla jostain runsaammasta ja yksityiskohtaisemmasta. Vähän tyhmää ajatella näin, sillä puku on juuri minuntyyliseni ja olen sellaisia ihaillut jo ennen kihlautumistamme. Pitäisi ehkä vain luottaa siihen, että maku pysyy suht samana tänä häitä edeltävänä aikana eikä miettiä liikaa. Taidan turhaan kehittää "ongelmia" sellaisista asioista, joista ei pitäisi.

Taidan koittaa varata ensi viikolle vielä ajan sieltä pelkäämästäni Katariinasta. En ole sinne palautetta viimekertaisesta jättänyt, mutta jos sinne soitan, pyydän ainakin eri myyjää palvelemaan minua tällä kertaa ja taidan myös mainita sievästi, että viime kerralla petyin heidän palvelunsa tasoon. Lisäksi päätin, etten varaa päivän viimeistä aikaa, jotta sulkemisajan lähestyminen ei pilaa sovituskokemustani. Jos Katariinassa ei tärppää, voisin harkita hurauttamista Seinäjoelle kaasoni luo. Sielläkin kun kuulemma morsiuspukuliikkeitä useampi on.

Toivon hartaasti ihan jo teidän lukijoidenkin puolesta, että löytäisin puvun pian (vaikka edelleenkään mullahan ei varsinaisesti kiire tämän asian kanssa vielä ole), niin välttyisitte näiltä mun hääpukupostauksilta :)

Mukavia pääsiäispäiviä!


14 kommenttia:

  1. En suosittele vielä pukua ostamaan, mieli kerkeää muuttua. Nimimerkillä kaksi hääpukua kaapissa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oonkin tässä viime aikoina saanut sellaisen kuvan, että yhä useampi pukunsa aikaisessa vaiheessa hankkinut morsian on tullut myöhemmin katuma päälle ja joutunut ostamaan toisen puvun ennen häitä, kuten sinäkin. Ehkä yritän siis malttaa vielä mieleni ja hankin puvun ainoastaan siinä tapauksessa, että olen sataprosenttisen varma siitä :) Kiitos kommentista!

      Poista
    2. Minäkin ajattelin noin vuosi ennen häitä mekon ostaessani, että ompahan nyt yksi stressin aihe vähemmän kun mekko on hommattu, vaan kappas siitähän tuli vielä suurempi stressi noin 4kk ennen häitä. :D Eikä auttanut kun varata aika hääpuvun sovitukseen ja toivoa että näinkin lyhyellä varoajalla vielä puvun löydän! Onneksi miellyttävä puku nro 2 löytyi ja nyt se vielä reilun kuukauden odottaa käyttöön pääsyä. :D
      Onneksi pukuni ovat olleet suht halpoja, ei kaduta niin paljoa, vaan olisihan se loppupeleissä ollut ikävää olla puvussa jossa ei viihdy!

      Onnea puvun etsintään ja häiden järjestelyyn! Aloitimme sulhoni kanssa myös noin 1,5 vuotta ennen hääpäivää suunnittelut/järjestelyt ja piakkoin suuri päivämme on käsillä. :)

      -J

      Poista
    3. Huh, onneksi löysit uuden puvun! Voin kuvitella millainen stressi aiheesta syntyi noinkin lähellä häitä! Oon onnellinen puolestasi; nyt voit juhlia häitä puvussa, jossa viihdyt ja tunnet itsesi kauniiksi. Oikein ihanaa järjestelyjen loppuaikaa, vielä ihanampaa hääpäivää ja kaikista ihaninta häiden jälkeistä aikaa teille avioparina! :)

      Ja kiitos! Stressiä en aio puvun hankkimisesta ottaa (ainakaan vielä, ehkä jos mulle käy samalla tavalla ku sulle, niin voi muutamat hikikarpalot otsalle ilmestyä :)), vaan aion nauttia puvun etsimisestä ja suunnitteluajasta täysin rinnoin! :)

      Poista
  2. Tuskin meillä niin eri maku on. Yritän vain vielä pitää aistit avoinna kaikkien tyylien suhteen. Enkä halua vaikuttaa valintaasi liikaa, joten pysyn aika neutraalina sovitustilanteessa. Tiedän että sinulla on itselläsi hyvä maku ja tiedät millaisesta puvusta pidät kun sellaisen löydät. Jatketaan vain etsimistä ja kokeilua, ja olihan meillä puhe siitä Tukholmastakin - ja vaikka Lontoostakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä meillä vähän taitaa olla mauissa eroavaisuuksia, mutta samanlaisuuksiakin kyllä varmasti löytyy :) Kiitos, täytyy vaan luottaa siihen, että tiedän kun se oikea kohdalle osuu! :) Ja tosiaan, jos Suomesta ei pukua löydy niin lähdetään vaikka maailman ääriin sitä etsimään :D

      Poista
  3. Älä huoli, hääblogissa kuuluukin tuskailla moneen kertaan juttuja jos ne sinua kerran mietityttävät.:)
    Itse hommasin puvun puolitoista vuotta ja vähän päälle aiemmin. Luotan siihen etten muuta mieltäni, vaikken olekaan "kakarasta asti tiennyt millaiset häät ja puvun haluan". Asia joiden kanssa jumitan on lähinnä DIY-jutut, koska niissä on taivas vain rajana, tarkoitan siis koristeluita ja mm. kutsuja.;)
    Kiva kun kävit kommentoimassa blogissani. Sunkin blogi pääsi mun lukulistalle!;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan: sitähän varten minä tämän blogin alunperin perustinkin, että voin tänne kirjoittaa mieltäni askarruttavia asioita ja jäsennellä ajatuksiani. Kiitos, että muistutit blogin perimmäisestä tarkoituksesta! :)

      Mullekaan ei ole ollut pikkutytöstä asti selvää, millaiset häät ja hääpuvun tahdon. Kuitenkin tässä sanotaanko viimeisten parin vuoden aikana (varsinkin kaason tehtäviä hoitaessani) olen päässyt mm. hääpukuja ihastelemaan ja väkisinkin olen miettinyt, millaisen puvun ehkä tulevaisuudessa itselleni haluaisin :)

      DIY-juttujen maailma se sitten vasta onkin oma juttunsa! Voin samaistua jumitukseesi niiden kanssa, vaikka en oikeastaan vielä olekaan mitään tarkempia suunnitelmia niiden suhteen tehnyt! Tsemppiä! :)

      Poista
  4. Itse en oikeastaan osannut edes jännittää ensimmäistä sovitusta ja puku löytyi ihan vahingossa. Itse pelkään, että laihdun ja pukua joudutaan pirusti pienentämään ja sitten se menettää ideansa ja joudun sittenkin etsimään uuden. En oikeasti halua säntäillä viime tipassa minkään puvun perässä.
    Tosin, en aijo enää vilkaistakkaan yhtään pukua, etten vahingossakaan katuisi. Onneksi suurin osa puvuista ei mielestäni näytä henkarissa miltään, niin vaara ei ole kovin suuri. :)

    Minullakin on ongelma lähinnä koristelujen ja kutsujen kanssa, tuntuu että joka päivä muutan mieltäni niiden suhteen. Toivottavasti kaikesta ei tule sekamelskaa, kun päätänkin toteuttaa ihan kaikki ideat...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muakaan eka sovitus ei kauheasti jännittänyt, mutta sen jälkeiset onkin sitten pistäneet housunpunttia vähän enemmän tutisemaan, kun se eka ei ihan putkeen kerta mennyt. Nyt osaan kuitenkin jo nauttia sovittelusta ihan eri tavalla, onneksi! :)

      Sulla kävi kyllä niin hyvä tuuri sun puvun kanssa, kun löysit sen heti ensikättelyssä! Muakin mietityttää se, että kokoni tulee mitä todennäköisimmin (ja toivottavasti) pienenemään häihin mennessä. Sen takia olenkin ajatellut, etten hanki näin hyvissä ajoin ainakaan vetoketjullista pukua, sillä nyörillisissä on enemmän säätövaraa. Ompelijat tekee ihmeitä puvuille, joten en olisi sinuna kuitenkaan liian huolissani siitä, vettä pukuasi jouduttaisiinkin pienentämään!

      On oikein hyvä idea olla puvun hankittuaan katselematta niitä edes vahingossa! :)

      I feel you noiden koristeluiden kanssa! Vaikka en ole tosiaan edes kovin pitkälle niiden kanssa vielä päässyt :) Mutta en usko, että teidän koristeluista tulee sekamelska: maalaishäihin sopii runsaus ja yksityiskohdat, joten älä huolehdi siitä liikaa!

      Poista
  5. Minusta on kiva lueskella pukusovituksista vaikka oma puku onkin hankittu joten anna tulla vaan :D Kuviakin on kiv akatsoa mutta Oululaisissa liikkeissä ollaan nihkeitä kuvaamiseen ainakin omien kokemusten mukaan. Jännä muuten kun meillä on hieman erilaisia kokemuksia noista hääpukuliikkeistä. Minäkin kävin loppukesästä Glamourissa sovittamassa pukuja ja silloin minua palveli nuorehko myyjä. Palvelu oli ok, mutta jotenkin tuntui että jouduin itse "ohjaamaan tilannetta", olisin etkä kaivannut että myyjä olisi ottanut ohjat käsiin ja ollut aktiivisempi. Ei tullut sellainen olo että haluaisin ostaa mekkoni sieltä. Kävin myös katsomassa toissa viikolla kenkiä ko. liikkeessä ja melkein ostinkin (laitoin varaukselle). SIlloin sain hyvää palvelua vanhemmalta myyjältä. Menin seuraavana arkipäivänä liikkeeseen uudestaan äitini kanssa sovittaankseni kenkiä uudelleen mutta liike olikin kiinni ennen aikojaan vaikka olisi pitänyt olla auki (lauantaina palvelleen myyjän mukaan). No ne kengät jäi ostamatta ja viime viikolla löysin paremmat Katariinasta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että hääpukujutut ei tule vielä korvista! :)

      Se on kyllä tylsää, että hääpukuliikkeissä saa harvoin ottaa valokuvia! Mulla ainakin on niin huono muisti, että mielelläni ottaisin kuvia, joiden avulla virkistää muistia sitten kotona sovituksen jälkeen. Viiaennassa kuvia ei saanut ottaa, eikä myöskään Katariinassa. Glamourissa en muistanut asiasta edes kysyä, mutta ainakaan muutama vuosi sitten, kun käytiin siellä mun kaasolle etsimässä hääpukua, oli kuvaus kielletty.

      Miksihän morsiuspukuliikkeissä ei ole sellaista omaa kuvauspalvelua? Myyjä ottais kuvan sovittajasta kaikki parhaimmat pukuvaihtoehdot päällä ja siirtäisi ne vaikka tietokoneelle, jonka näytöltä niitä voisi sovituksen jälkeen katsoa. Näin sovittaja pystyisi vertailemaan pukuja helpommin toisiinsa, eikä niitä välttämättä tarvitsisi enää sovittaa uudelleen. Sovittajan ei tarvitsisi välttämättä edes saada kuvia omakseen kuin vasta sitten kun kaupat on tehty. Minusta tällainen palvelu ois ihan tosi hyvä! Kun sovittaa monia pukuja samalla kertaa, on vaikea muistaa mikä puku näytti miltäkin. Tällainen palvelu auttaisi muistamisessa.

      Kiva lukea muidenkin kokemuksia Oulun liikkeistä! Kaikki asiakaspalvelutilanteet ovat omanlaisiaan ja niihin liittyy niin monta asiaa, joten en ihmettele yhtään, vaikka kokemuksemme ovatkin erilaisia :) En tiedä onko meitä palvellut Glamourissa sama myyjä, mutta minusta hän oli paras kaikista tähän mennessä tapaamistani. Oli ihanaa, kun hän nimenomaan otti ohjat ja oli aktiivinen :) Harmi, että liike ei ole ollut auki, vaikka niin sanoivat :( Mutta onneksi löysit kengät, ja vielä paremmat sellaiset, Katariinasta! :)

      Poista
  6. Tuollainen palvelu olis kyllä niin hyvä! Itelläki se ongelma että ei uskalla luottaa että näyttää hyvältä ennenkuin valokuvasta näkee ;) Kun sovitin mekkoja Tallinnassa niin siellä sai ottaa kuvia ja auttoi kyllä ostopäätöksen tekoa. Mutta itse asiassa Glamourissa sai ottaa muistaakseni kuvia! Jos nyt oikein muistan hmm.. josta tulikin mieleen että missähän ne kuvat on mitä siellä otettiin, ehkä kaason kännykässä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin! Jotenki sitä näkee itsensä eri tavalla, kun katsoo kuvasta eikä peilistä.

      Voihan nenä! Ehkä ne tosiaan on muuttanu käytäntöä Glamourissa. Täytyy muistaa ensi kerralla kysyä kuvien ottamisesta, jos sinne vielä menen.

      Tekis itselläkin mieli lähteä Tallinnaan pukuostoksille. Tai Tukholmaan. Tai Lontooseen. Tai jonnekin! :)

      Poista

Kiitos kaunis kommentistasi! <3 Et tiedäkään, kuinka se lämmittää mieltäni!